Rɩkɛɛ

(Papɩsɩna-kɛ nɛ ɖooo "Requin")

Kpakpayaɣ sɔsaɣ nakɛyɛ payaɣ sɛ rɩkɛɛ. Kpakpasɩ ńzɩ, sɩkɛ nzɩ payaɣ se "cartilagineux" waa yɔ. Sɩ-n̄ʋŋ taa nɛ pɔŋ nɛ pɔŋ ɛnʋ ɛtalɩɣ ɛzɩ kakpaanzɩ yaa lʋbɛ mbʋ yɔ. Sɩwɛna keŋ si-siɣa taa nɛ sɩ-n̄ʋŋ cɔlɔ ɛzɩ kpakpasɩ lɛɛsɩ yɔ. Rɩkɛɛnaa wɛ paa lɩŋgamʋʋ ŋgʋ kɩ-taa. Kpakpasɩ ńzɩ, sɩwɛ ɖɔɖɔ pɔsɩ sɔsɔsɩ nasɩyɛ taa.

Sharks-coll-001
Rɩkɛɛ kɩhʋlʋmaɣ sɔsaɣ, Dyer Island

Pɔɖɔ rɩkɛɛnaa pɩlɩʋ ŋgʋ kɩwɛ rais naa taa yɔ. Paa nɛ mbʋ yɔ, rɩkɛɛnaa wɛ pɩlɩʋ cikpeluu ŋgʋ payaɣ se élasmobranche yɔ kɩ-taa; ɛzɩ CladoselacheXenacanthus naa yɔ. Pana kajalaɣ rɩkɛɛnaa ɖooo Tɛfoniyɛɛ alɩwaatʋ taa, pɩlaba ɛzɩ pɩnzɩ 420 "Ma' mbʋ yɔ. Rɩkɛɛnaa kɛ Kɩrɛstasɩ nɛ ɖɩnaaʋ -sɩ sɔnɔ, pɩlaba ɛzɩ pɩnzɩ 100 "M" yɔ. Rɩkɛɛnaa wɛ ndɩ ndɩ. Sɩtala tindima 465 mbʋ yɔ. Pɛtɛyɩ-sɩ pɩlɩŋ 35 taa.

Rɩkɛɛnaa nabɛyɛ ɖɩma, ɛlɛ, patɩlɩ-wɛ nɛ pɔ-mɔɔ wena atapʋʋda yɔ. Rɩkɛɛnaa ɖaɣlakɩŋ talɩ ɛzɩ santimɛtɛnaa 17 mbʋ yɔ. Mba paɖaɣlɩ ḿbʋ yɔ, paba lɛ Etmopterus perryi n̄ɩma. Mba payaɣ paba se "rɩkɛɛ-baalɛɛnɩ" waa yɔ, paba ɖaɣlakɩŋ talɩ ɛzɩ santimɛtɛnaa 20 mbʋ yɔ. Paa mbʋ yɔ, "rɩkɛɛ-baalɛɛnɩ" tɔkɩ mbʋ payaɣ se planktɔŋ yɔ nɛ kɩcakɩ wezuu. Teŋgu tɛɛ kʋsʋʋ mɩɩɩ nɛ kihikiɣ kɩ-kʋtɔɔm. Rɩkɛɛnaa sakɩyɛ kɛ mba pɔtɔkɩ nandʋ yɔ. Pakpaɣ-tʋ ɖɔɖɔ kamaɣ fɛyɩ. Rɩkɛɛnaa wɛ paa teŋgu ŋgʋ lɛ kɩ-taa. Papɩsɩɣ petii teŋgu tɛɛ halɩ pɩtalɩ ɛzɩ mɛtanaa 2 500 mbʋ yɔ. Rɩkɛɛnaa tɔsɔɔlɩ caɣʋ lɩm mbʋ pʋwɛ leleŋ yɔ pɩ-taa, ɛlɛ, Rɩkɛɛnaa lɛlaa n̄acakɩ pɩ-taa, ɛzɩ mba payaɣ se "rɩkɛɛ-bouledogues" waa nɛ "rɩkɛɛ de rivière" waa yɔ. Kpakpasɩ sɩnɛ, sɩsɩ pɩsɩɣ sɩcaɣ teŋgu lɩm taa sɩtɛ sɩcaɣ lɩm mbʋ pʋwɛ leleŋ yɔ pɩ-taa.

Rɩkɛɛ

Hɛɛnzɩ ɛzɩ kagbaanzɩ yaa lʋbɛ mbʋ yɔ wɛ rɩkɛɛnaa tamasɩ tɛɛ nɛ hɛɛnzɩ nzɩɩ pefeziɣna. Rɩkɛɛnaa wɛnɩ pɔɔyɩŋ nɩɩyɛ po-tomnasɩ yɔɔ nɛ pɩkandɩɣ pɔ-yɔɔ nɛ kʋdɔmɩŋ nɩɩyɛ ɛɛsʋʋ po-tomnasɩ taa. Pɔɔyɩŋ ɛnʋ ɖɔɖɔ ɛlakɩna nɛ payaɣ lɩm camɩyɛ. Rɩkɛɛnaa nɔsɩ taa kela pɩla yem pɩlaɣpɩlaɣ nɛ kɩbɩna holuu nɛ kɩfana n̄ɔn̄ɔʋ.