Ɛsɩpaañɩ
Ɛsipaañɩ ɛjaɖɛ kɛ Eerɔpɩ nɛ kɩ-hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Keteŋa kpeekpe lɛ, pɛkɛdɩɣ ajɛya wena a-taa eyaa ɖɔɔ ɖɔɖɔ yɔ, Ɛsipaañɩ ɛjaɖɛ sɛʊ nɛ ɖɩkɛ 28 ñɩnɖɛ nɛ ɖɩ-ɛyaa kpɛndɩ miliyɔŋnaa 46 pɩnaɣ 2015 taa. Mediiteraanee teŋgu cɔ-ɖɩ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ payɩ nɛ pɩta ɛlɛ pɩkazɩ hɔɔlɩŋ nɩɩyɛ. Hayʊ kiŋ lɛ Piirenee, Andɔɔrɩ nɛ Kaskɔɔñɩ lɩm; piyele wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa lɛ, Pɔrtiigaalɩ ɛjaɖɛ nɛ Atɩlantiiki teŋʊ.
| Ɛsɩpaañɩ Espagne | |||
 Ɛsɩpaañɩ tɛlɛŋa | |||
| |||
| Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: | . | ||
| Tɛtʋ sɔsɔtʋ: | . | ||
| Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: | Pedro Sánchez Pérez-Castejón | ||
| Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: | Wiyaʋ Felipe VI | ||
| Ɛjaɖɛ walanzɩ: | 505,990 km² | ||
| Samaɣ ñʋʋ: | 47,007,367 (2018) | ||
| Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: | 92.91 km² | ||
| Internet nimaɣ: | . | ||
.svg)
Eerɔpɩ nɛ wɩsɩ ɖɩlyɛ taa lɛ, Ɛsipaañɩ kɩlɩna walanzɩ nɛ pɩkɛ Eerɔpɩ ajɛya kɩkpɛndɩɣ taa kɔyɔ Fransɩ ñakɩlɩna. Kɩ-walanzɩ taa wɛɛ kilomɛtanaa akpagba 504 030. Yee pɩkɛ Eerɔpɩ kpeekpe taa kɔ yɔ, ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩkɛ naatozo ñɩnɖɛ Ukrɛɛnɩ nɛ Fransɩɩ pawayɩ. Ɛzɩma Ɛsipaañɩ ɛjaɖɛ wɛ ajɛya lɛɛna cɔlɔ yɔ lɛ ɖɩ-taa tɩlɩtʊ nɛ lɔŋ ndɩ ndɩ sidi yem.
Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖooo pɩnzɩ mɩnɩŋ 15 taa kɛ ageeta nayɛ naalɛ nɩna ɖama nɛ akpɛndɩ kpɛm, ana yɔ, Kasitiiyi nɛ Araagɔŋ. Pɩwayɩ lɛ pɔsɔzɩ pɔ-yɔɔ kɛ kewiisi nasɩyɛ: Kirenaadi kewiyaɣ pɩnaɣ 1492 nɛ pɩnaɣ 1512 lɛ, Naavarɩ ñɩŋga. Pɔkɔma payɩ lɛ, kewiisi nzɩ sɩtɩŋga sɩkpɛndɩ kʊɖʊm kpayɩkpaɣ pɩnzɩ 1715 nɛ 1716 taa.
| Eerɔpɩ |
| Caama • Ɛsɩpaañɩ • Fatiikaŋ • Fransɩɩ • Hɔŋirii • Irɩlandɩ • Isilandɩ • Itaalii • Kewiyaɣ Kɩkpɛndaɣ • Krɛsɩ • Liechtenstein • Otirisi • Pɛliziki • Peyibaa • Piyeeloorusi • Pɔlɔɔñɩ • Pɔritigaalɩ • Puligari • Ruusii • Siloveni • Siloovaakii • Suwiisi • Sʊyɛdɩ • Ukurɛnɩ |