Afrika kɩkpɛdʊʊ tɛ tɔm (Histoire de l'Afrique subsaharienne)

Sahara nɛ Hadɛ Afrika ɛjaɖɛ (yaa Afrika kɩkpɛdʊʊ), yaa ɛyaa kɩkpɛdaa tɛ ɛjaɖɛ pɩkɛ Afrika kedeŋga tɛ walanzɩ kɛ Sahara nɛ hadɛ yɔɔ kiŋ nɛ pɩtɛyɩ pɩlɩna ɖɩjaɣyɛ kpɛlɛkʊʊ cɔlɔ nɛ ɛsakuliye nɛ kʊnʊmɩŋ ndɩ ndɩ cɔlɔ nɛ lɛɣtʊ kpɛlɛkʊʊ cɔlɔ kɛ hayi yɔɔ ajɛyɛ taa pɩtɩŋna ɛjaɖɛ wɛtʊ ɖoŋ ndʊ yɔɔ kɛ sʊŋgaɣ lakʊ sɔsɔʊ ɛjaɖɛ taa.

Kedeŋga ŋga kɛ-tɛ ajɛyaa kpɛnda 48 (pɩtamna ajɛyɛ wenaa lɩm cɔyɛ nɛ pɩ-taa yɔ). Sahara nɛ Haɖɛ yɔɔ Afrika ɛjaɖɛ ɛyaa kaatalɩ miiliiyɔɔ naa 936 pɩnaɣ 2013 taa, pɩtɛ kɩgalʊʊ ŋgʊ kɩwɩlɩ se ɛyaa kaɣ talɩɣ miiliyari naa 1,5 pɩnaɣ 2050 taa.

Paa ajɛyaa a-naa awɛna tɔsʊʊ huu pʊɖɔɔ, ɛlɛ Sahara nɛ haɖɛ Afrika tɛ ajɛyaa a-naa awɛ tanɩm taa nɛ awɛ kʊñɔŋ taa tam. Tɔnʊʊ taa alaafɩya hɔɔlʊʊ taa lɛ, awɛna ñɔɔsɩ tɛ cɛʊtʊ nɛ siida nɛ pɩyaa cikpesi tɛ sɩm nɛ pɛfɛyɩ ɖoŋ alaafɩya hɔɔlʊʊ taa. Paa pɛcɛɛ patɩ nɛ sukuli wayɩ wayɩ wɛɣɛ a-nɛ a-taa kɔyɔ, evebiyaa miiliiyɔɔ naa sakɩyɛ kɔzɩ kɔzɩ halʊpiyaa fɛyɩna sukuli lɔŋ kajalaɣ ñɩŋ.

Pɛtɛyɩ Sahara nɛ hadɛ Afrika kedeŋga ageetaa naanza. Paya-yɛ hɩlaa a-nɛyɔ, Afrika nɛ Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ nɛ Afrika nɛ Wɩsɩ Ɖɩlɩyɛ nɛ Afrika hɛkʊ nɛ hɛkʊ nɛ Afrika nɛ hadɛ yɔɔ. Sahara nɛ hadɛ Afrika payaɣ ɖɔɖɔ se Afrika kɩkpɛdʊʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɛyaa mba pɛwɛ ɛjaɖɛ ndɩ ɖɩ-taa yɔ pɛwɛna tomnaɣ kɩkpɛdaɣ. Ɛlɛ, Afrika nɛ Hayi kiŋ ɛyaa fɛyɩna tomnaɣ kɩkpɛdaɣ nɛ payaɣ kʊkʊ se Afrika kʊlʊmʊ. Ɛyaa po-tomnasɩ hʊlʊma (Arabɩ ɛyaa nɛ Bɛrɩbɛrɩ ɛyaa nɛ Egipiti ɛyaa).

Ɛyaa kɩkpɛda tɛ ɛjaɖɛ ndɩ ɖɩyaɣ se Afrika kedeŋga mbʊ yɔ ɖɩ-taa peeɖe tɛtʊ sɔsɔtʊ natʊyʊ taa paapɩzɩɣ pakalɩ ɛyaa pɩtalɩ miiliiyɔɔ kʊɖʊmʊ halɩ pɩtalɩ pɩnzɩ hiŋ loɖo ɛlɛ ɖeɖe nɛ sɔnɔ lɛ papɩzɩ pakalɩ ɛyaa pɩtalɩ miiliiyɔɔ naa hiŋ natozo pɩnaɣ 2010 taa. Pɩkɛ ɛjaɖɛ ndɩ piyaa cikpesi tɛ sɩm tɔya yɔ yaa kɩlɩ ɖɔʊ yɔ (kudoku yɔɔ lɛ piyaa 121 sɩkɩ ŋgʊ ajɛyaa weewe ñɩna tɛ kudoku yɔ lɛ piyaa 7 sɩkɩna).

Pɩtɛ kɩgalʊʊ ŋgʊ kɩpasa pɩnzɩ 1990 nɛ 2010 pɛ-hɛkʊ taa ajɛyɛ a-naa a-taa ɛlɛ Soomaalii nɛ Simbaabuwee nɛ Kameruni ajɛyɛ fɛyɩ pɩ-taa. Ajɛyɛ nanza ɖɩna a-tɩ cɛyɩɣ Matakasɩkarɩ nɛ Liibeeriya nɛ Eritire nɛ Malaawi se alɩɩ kʊñɔŋ ŋgʊ kɩ-taa. Tɔm ndʊ tɩkɛ ajɛyɛ kɩkpɛndʊʊ lɩmaɣzɩyɛ pɩnaɣ 2000 se pɩsa nɛ palʊbɩna kʊñɔndʊtʊ ajɛyɛ kpanɛ nɔɔnɔ ŋkɔ ntalɩ pɩnaɣ 2015 alɩwaatʊ taa.