Fɔlɩka Pɔɔ
Fɔlɩka, yɔɔdɔɣ taa lɛ, pɩlɩɣ se vɔl.ga, Ruusi taa lɛ, Волга nɛ tatar taa lɛ, Idel kɛ lɩm pɔɔ sɔsɔ Eerɔpʊ taa. Kɛnɛ kɛ-tɛ pɔsɩ kɩkpɛndasɩ lɛ, kenidiɣ hɔɔlɩŋ niidozo yɔ lɛ hɔɔlʊʊ kʊyʊmʊʊ mbilim Ruusi Erɔpʊ ŋgʊ. Fɔlɩka lɩna Falɩdayi piiyisi nzɩ sɩ-tɛ kʊyʊ maɣna mɛta wa 228 Mɔsɩkʋʋ nɛ Saint- Pétersbourg pɔcɔ kɛkpɛndɩ Kasɩpɩyɛnɩ teŋguu taa. Ka-nʊmɔʊ ɖala ɛzɩ kilomɛta waa 3690. Papɩzɩɣ pasaɣ mɛlɛnaa pɔɔ ŋga kaɖalakɩŋ kpeekpe yɔ pɩtɩŋna ñɔzɩtʊ ndʊ palaba sakɩyɛ kpaɣdʊ nɛɛlɛ alɩwaatʊ taa yɔ.
Fɔlɩka fɛʊʊ kitibuu walanzɩ kɛ kilomɛta 1350000 kpɛɛ ko, nɛ kɩkpeelɩɣ ɛyaa ndɩ ndɩ. Fɔlɩka kɛdɛŋga wɛ tʊma sɔsɔnaa sakɩyɛ kpaɣ kedeŋga kpeekpe you alɩwaatʊ taa Ruusi ɛjaɖɛ taa.
Fɔlɩka lɩna Falɩdayi piyisi taa nɛ Mɔsɩku nɛ hayi yɔ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa kiŋ ɛzɩ kilomɛta waa 320 nɛ Saint-Pétersbourg nɛ haɖɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ. Kɛɖɛnɛ piyisi nzɩ sɩyɔ lɛ, katalɩ Rjev nɛ kɛɖɛnɛ hayi wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ. Peeɖe lɛ, mɛlɛnaa cɩkpema kpakʊʊ kɩyakʊ wondu nɛ pɛyɛlɩna. Ɖɔɖɔ lɛ, kenidiɣ Tver (Kalinine kɩbɩnʊʊ) ŋgʊ kɩlɩ pɩnaɣ 1135 nɛ kɩwɛ habɩyɛ ndɩ ɖɩtamsɩna Mɔsɩku nɛ Saint-Pétersboug yɔ. Ɖooo lɔnda Krɛsɩ kɛsɩma Fɔlɩka pɔɔ nɛ payaɣ-kɛ se Rha. Ruusi cɩmɩŋ aleeya taal lɛ pasɩma Fɔlɩka nɛ hɩɖɛ ɖɩnɛ yɔ, Fɔlɩka Ɖoyo pɩlɩna kɛ-tɛ yuŋ yɔ. Kaakɛ ɖooo kpaɖɩŋ sakɩyɛ alɩwaatʊ taa Ruusi wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kamaɣ.
Fɔlɩka fɛʊʊ wɛna tɛtɛ ñɩm ɛzɩ kanwa nɛ ɖɔm. Fɔlɩka handala fɛʊʊ nɛ ɖɔɖɔ Kasɩpɩyɛnɩ teŋguu nɔsɩ yɔ kpɛɛ wɛ ñɩm kpakpasɩ hɔɔlʊʊ taa. Lɔɔŋ kuhuyuŋ sakɩyɛ kpaɣ Mɔsɩku nɛ Don Fɔlɩka nɛ mɛlɛ nɔmɔʊ Fɔlɩka Pasalɩtɩkɩ tamsʊʊ Mɔsɩku nɛ teŋguu kʊhʊlʊmʊ nɛ Pasalɩtɩkɩ teŋguu nɛ Azov teŋgu nɛ Kasɩpɩyɛnɩ teŋgu nɛ teŋguu kɩkpɛdʊʊ. Pɩtɛ tamsʊʊ mbʊ pɩlina Fɔlɩka ngʊ kɩkɛ ñʊʊ yɔ pɩsɩna teŋguu naa kɩgbanzɩ tɛ wɛtʊ.
Kedeŋga kpeekpe you wayi lɛ, palɩzɩ kpeuu taa lɩmazɩyɛ ndɩ lɛ, ñɔzʊʊ lɩmazɩyɛ pɩnaɣ 1920 nɛ papazɩɣ-ɖɩ labʊ. Pɩlɩna nɛ pʊyɔ nɛ pama lɩm kɩkam kodoloko waa ɛzɩ hiu mbʊ yɔ Fɔlɩka pɔɔ yɔ nɛ kɛ-tɛ pɔsɩ kɩkpɛdasɩ yɔ Kama nɛ Oufa nɛ pɩpɩsɩ kujomɩŋ sɔsɔŋ weyi paɖɩ-ɩ yɔ. Pɩkpeekpe pɩpɩsɩ lɩm ɖɩvalɩyɛ mbʊ payaɣ se Fɔlɩka-kama yɔ.