Kuli kajalaɣ caŋa

Kɩlabɩm Tʊzʊʊ nɔmɔʊ taa lɛ payaɣ se kɩlabɩm pɩyʊ lɛ pɩkɛ akɔnta labɩtʊ tɔm ndɩ ndɩ ndʊ pɛkpɛnda se pɩha pɩyʊ weyi ɛwazɩɣ yɔ pɩtɩŋna kiɖe mbʊ paasɩma yɔ pʊyɔɔ. Kɩlabɩm mbʊ pɩpɩzɩɣ pɩkɛ nɔmɔŋ wɩlɩɣ takayaɣ kɩɖʊɖaɣ kɛ anasaayɩ ñɩɣtʊ taa. Wiluu nɛ takɩɣ hɔɔlʊʊ taa lɛ, pɔyɔɔdʊʊ pʊ-tɔm lɛ pɩkɛ ñʊŋ kalɩtʊ pʊ-tɔbʊʊ se paa ɛzɩmta lɛ panaɣ ñʊʊ.

Wiluu nɛ takɩɣ nɔmɔʊ keekee taa lɛ, kɩlabaa wɛna lɛɛzɩyaa keekee, kɛlɛ ñʊŋ nɩɩyɛ wɛɛ paapɩzɩɣ palabɩ-sɩ nɛ tʊmɩyɛ keekee nɛ payaa-sɩ se pekizina-m waa. Ɖɩcɔna kɔyɔ sɩ-taa kɔyɔ mayaɣ kpɛɖɛ ñɩŋa mbʊ pʊyɔɔ yɔ paapɩzɩɣ pɛtɛyɩ mayaɣ ŋga nɛ mabʊyʊ.

Papɩzɩɣ nɛ palɩzɩɣ tɔmʊʊ ŋgʊ kʊ-tɔbʊʊ pɩtɩŋna Leibniz yɔɔ ɖooo kpaɣɖʊ 17 tɛmtʊ wɛɛ taa. Pɩɩkɛ se paɖʊ paa lone nɖɩ lɛ ɖɩ-yɔɔ kɛ pɩyʊ, ɛzɩ ɖoli kʊyʊm tukunayʊ. Mbʊ se patɩlɩ paa lone nɖɩ mbʊ yɔ kɛ Jean Bernouilli nɛ Euler paɖanɩɣ tɔbɩŋ lɛɛŋ lɩzɩɣ keekee.