Kpɛlɩ pɩyʋʋ pɩlʋʋ kpata
Pɩyʊ naa kpata pɩlʊʊ yaa caɣyɛ, patasɩ yaʊ ɖɔɖɔ se Mendeleïev taabɩlɩ, pʊtʊnaa caɣyɛ yaa pɩlɩtʊ (CPE) yaa kɛlɛʊ paya caɣyɛ kpata, pɩwɩlɩɣ kpɛlɩ pʊtʊnaa tɩŋa, papɩlɩ-wɛ kpaɖɩɣ yɔɔ kpaɖɩɣ yɔɔ nɛ paa pʊtʊ weyi lɛ, ɛ nɛ ɛ-kalɩyaɣ, pɩlɩna ɛ-mayaɣ cɔlɔ, mbʊ pasɩŋna-ɩ yɔ.
Kpata ŋgʊ kɩtɛ labʊ wɛʊ yɔ Rusii kpɛlɩ tʊmɩyɛ tɩnaa labɩna-kʊ, Dmitri Mendeleïev, wyi pɩnaɣ 1869 alɩwaatʊ taa, ɛma taabɩlɩ nakʊyʊ, kɩwɛ ndɩ ŋgʊ sɔnɔ palakɩ-kʊ nɛ tʊmɩyɛ yɔ ɛlɛ, kɩwɛɛ ɛzɩ ɛ-ñɩŋʊ yɔ, nɛ kɩ-lɩmaɣzɩyɛ kaakɛ se papɩlɩ ɖeyi ɖeyi pʊtʊnaa mba paasɩma wɛɛ kɩbɩna taa nɛ pɩsa nɛ pañɩɣ nesi pɛ-tɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ caɣyɛ yɔ, patɩlɩ pʊtʊnaa mba pataatɩɩsɩnda yaa pɩɩsaɣ se patɩlɩ-wɛ yɔ, halɩ pɔyɔɔdɩ cee yɔɔ pʊtʊna nabɛyɛ wɛtʊ naa mba patatɩɩtɩlɩda.
Caɣyɛ kpata ŋgʊ pɔñɔɔza-kʊ tam sakɩyɛ ɖooo mbʊ yɔ nɛ pʊcɔ kʊwɛ ɛzɩ mbʊ sɔnɔ ɖɩsɩma-kʊ yɔ. Kɩpɩsa ɛjaɖɛ kpeekpe taa kɩkɛdɩnaʊ nɛ kɩyɔɔ peeɖe tomnasi ɖɔnɛ kpɛlɛkʊʊ nɛ kpɛlɩ wɛtʊ tɩŋa lɩɣna. Ɖooo palɩzɩɣ UICPA kamaɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 28 pɩnaɣ 2016 yɔ, kɩ-wɛtʊ wɛna pʊtʊnaa 118, kpaɣ nɛ ɩdɩrɔgɛnɩ 1H ŋkɔɔ ŋtalɩ okaneson 118Og.
Kpɛlɩ pɩyʋʋ pɩlʋʋ kpata ñɔɔzɩ
Kpata ŋgʊ kɩkɛ kɩlɩzɩɣ ŋgʊ pakɩlaɣ-kʊ labɩnaʊ tʊmɩyɛ siŋ kpɛlɩ pʊtʊnaa caɣyɛ taa. Kpɛlɩ tʊmɩyɛ tɩnaa nabɛyɛ taka se palɩzɩ pʊtʊnaa caɣyɛ wɛtʊ lɛɛtʊ, ɛlɛ tʊnɛ yɔ tɩkɛ sizika lɛɣtʊ nɔmɔʊ taa.
Modèle:Table périodique des éléments Modèle:Légende du tableau périodique