Mɩla

Mɩɖɛ kɛ tɩʊ ŋgʊ kɩwɛ ɛzɩ ñɩyʊʊ yɔ nɛ kɩlɩna tɩŋ weyi ɛwɛna pee yɔ ɛ-tɛ cejewiye taa. Ɖɩ-tɛ lɛ, Afrika taa nɛ pahayʊʊ-ɖɩ yɔ ɖɩ-pee nɛ ɖɩ-hatʊ pɔyɔ yɔ. Mɩɖɛ kɛ mʊlʊm pee tɩŋ taa kagbanzɩ ŋgʊ samɩɖɛ nɛ mɔʊ nɛ kpɔnɔ mʊlʊm camɖɩyɛ nɛ tɩŋ piye ndɩ pahayɩɣ-ɖɩ kpɩna ɖʊʊ nɛ anasayɩ sɔlʊm puu hɔɔlʊʊ taa yɔ ndɩ ɖɩyaɣ se ɔrɩgɩ.

Pɩkɛ tɩŋ ŋgʊ kɩ-ɖalakɩŋ makʊna mɛta kʊyʊmʊ yaa naatozo mbʊ yɔ nɛ kɩwɛ kulukulu kpaɣʊ yɔ ɛlɛ pɩ-ta sʊwa nɛ kɩyɔ wɛ hɛtʊ kpaɣʊ yɔ kpaɣʊ yɔ nɛ paa hayʊʊ tikuu cɩkpeluu ŋgʊ lɛ, kɩ-tɛ wɛ abalɩtʊ nɛ halɩtʊ kpakpa. Pakʊŋ mɩɖɛ pɩnaɣ taa paa ɛzɩmta nɛ ɖɩtɛ kʊmtʊ alɩwaatʊ taa lɛ ɖɩ-tɛ niika ɖɔɔ pazɩ nɛ pakʊŋ-ɖɩ pʊpɔzʊʊ se patɩŋ pelem-ɖɩ kpagbaa.

Mɩɖɛ tɩʊ ŋgʊ kɩ-ta wɛ lelemɩnaɣ nɛ durrhine ŋgʊ kʊ-kʊ nɛ kʊ-ɖoŋ pasɩ pazɩ pazɩ alɩwaatʊʊ ndʊ tɩŋ pɩɣ nɛ kʊɖʊ pee yɔ. Mbʊ yebina nɛ pɩkɩlɩ ɖeʊ se patɩzɩ nɛ pʊcɔ pɔtɔɔ. Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa lɛ, pahayɩɣ mɩla pɩtalɩ ɛkɩtarɩ waa 100000 pɩnaɣ 2012 taa pɩkɩlɩna haɖɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa kiŋ nɛ pehiɣ mbʊ ɛkɩtarɩ kʊyʊmʊ taa talɩ kɩnto waa 58.

Mɩla lɩnɛ Etiyoopii ɛjaɖɛ taa nɛ amɩzɩ Afrika ajɛyɛ kpeekpe taa. Pasɩma yɛ Roma ɛjaɖɛ taa Pline kɩpɩnʊʊ alɩwaatʊ taa. Xénophon kaakalɩnɩyɛ pɩnaɣ 401 pʊcɔ palʊlɩ Yeesʊ Chrɩtʊ Silisi fɛɛɩŋ taa nɛ Azii cɩkpelʊʊ taa nɛ nɔnɔɔ Turkii taa. Ɖeeɖe nɛ sɔnɔ yɔ pahayɩɣ-yɛ paa kedeŋga ŋga ka-ta. Pɩkɛ sʊŋga tɩŋ, nɛ ɖɔɖɔ ɛzɩ samɩla yɔ pewɩla nɛ pɔtɔzɩ ɖomasɩ ndɩ ndɩ pɩlɩna ajɛyɛ wɛtʊ cɔlɔ. Erɔpʊ taa lɛ, ahaɖaʊ wɛ keeke Mediteranee ajɛyɛ taa.

Mɩla kɛ tɔnaɣ ajɛyɛ sakɩyɛ taa Afrika taa nɛ Azii ajɛyaa taa. Pɔtɔkɩ a-tɛ pee ɖɔɖɔ ɛzɩ mɔʊ yɔ yaa panaŋgʊ mʊlʊm. Erɔpʊ ajɛyaa taa lɛ, palakɩ-yɛ pɩsɩkɩtɩ naa nɛ pɔtɔkɩ. Pɔtɔkɩ a-camɩyaa ɖɔɖɔ ɛzɩ pɔtɔkʊʊ fɩŋ fɩŋ naa yɔ. Popuu mɩla sʊlʊm kɔzɩ kɔzɩ Purkina Fasoo ɛjaɖɛ taa nɛ Siini ɛ jaɖɛ taa. Siini taa lɛ, mbʊ kɩlɩ nɛ ɖeʊ nɛ Pékin sɔsɔɔ er guo tou 二锅头酒 yaɣ se mɩla sʊlʊm kʊhʊlɩmʊm nɛ paɖʊ pɩta tilali kɩsɛmʊʊ caʊʊ. Dolo nɛ cakpalo sɔnzɩ sʊlʊm hayi kiŋ ajɛyɛ taa popuu-pʊ nɛ mɩla nɛ patɩzɩ-pʊ lɩm taa pɩpɩɩna tɛɛtʊ.