Ositraali Lɩŋamʊʊ

Ositraali Lɩŋgamʊʊ kɛna lɩŋgamʊʊ ŋgʊ kɩwɛ Atilantiki lɩŋgamʊʊ, Pasifiki Lɩŋgamʊʊ nɛ Ɛndɩ Lɩŋgamʊʊ pɛhɛkʊ taa. Lɩŋgamʊʊ kʊnɛ, paayɔda kʊ-tɔm nɛ pasɩɩ kɩ-kamasɩ lɛ, pɩɩkɛ ɖama nɩnaʊ tɛ kediizaɣ nakɛyɛ ɖeɖe kɛ Antaritiki yɔɔ.

Lɩŋgamʊʊ kʊnɛ kɩwɛ ndɩ nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ-ɖi se Ositraalii yɔ. Ositraali ɛjaɖɛ wɛ Oseyaanii keteŋa taa nɛ nɖɩ kɛna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩkɩla walɩɣ peeɖe yɔ. Ositraali kɛna tɛtʊ ndʊ lɩm cɔ-tʊ ko nɛ pɩta yɔ; nɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖi-taa ɖɔɖɔ lɛ, lɩm ɖɔna tɛtʊ ñabɩ ñabɩ ndʊ ndʊ yebu yɔ, tɩ-taa kɔyɔ: Tasimaanii, Lɩŋamʊʊ nŋgʊ kɩwɛna wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa yɔ, Pasiifiki nɛ Indɩ. Ajɛya wena acɔ-ɖɩ nɛ ataa yɔ, a-taa kɔyɔ: hayʊ kɩŋ lɛ, Ɛndonezii, Timɔɔrɩ nɛ Papʊwaasi-Kiinee kɩfalʊʊ. Wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hayʊ lɛ, îles Salomon, Vanuatu nɛ Kaledoonii kɩfalʋʋ; wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kɩŋ lɛ, Seelandɩ kɩfalʊʊ piyele nɛ îles Kerguelen (TAAF), Heard nɛ McDonald tɛtʊ ñɛwɛna wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa.

Ositraali lɩngamʊʊ ŋgʊ kɛŋna keteŋa kpeekpe lɩŋgamʊʊ lɩŋgamʊʊ nanza ŋgʊ nɛ ŋgʊ pɩɖɩɣna tɩlɩɣ se kɩkɛ lɩŋgamʊʊ. Kɩpɩsɩɣ mbʊ siŋŋŋ yɔ pɩnaɣ 2 000 taa nɛ payaɣ-kʊ ɖɔɖɔ se Antartiki lɩŋgamʊʊ. Tɔm tʊnɛ keteŋa kpeekpe taa mba palɩza-wɛ nɛ pɔcɔŋna lɩm yɔɔ yɔ mba lɩzɩna-tʊ. Ɛyaa pɛnɛ payaɣ ositraali lɩŋgamʊʊ hɩla ndɩ ndɩ: kacalaɣ lɛ, papɩzɩɣ payaa lɩŋ,gamʊʊ ŋgʊ se ositraali lɩŋgamʊʊ nɛ nabʊlɛ taa lɛ Antarkitiki lɩŋgamʊʊ yaa kpaagbaa taa lɛ payaɣ-kʊ ɖɔɖɔ se Antarkitiki teŋgu.

Teŋgunaa ndɩ ndɩ kpɛndɩna nɛ pɩla Ositraali lɩŋgamʊʊ kʊnɛ. Teŋgʊnaa mba pa-taa kɔyɔ: Amuindisɛni teŋgu, Pelinisihausini nɛ Dirakɩ hɔɔlɩɣ nakʊyʊ, Sikitiya teŋgu, Wedɛlɩ teŋgu, Wiyaʊ sɔsɔ Haakon VII teŋgu, Lazarev teŋgu, Riiser Larsen teŋgu, Cosmonautinaa teŋgu, Entente teŋgu, Davis teŋgu, Mawson teŋgu, Dumont d'Urville teŋgu, Somov teŋgu, Ross teŋgu.

Ositraali lɩngamʊʊ kɔnɛ kɩ-walnzɩ taa maɣna ɛzɩ 20 327 000 km2 yɔ nɛ kɩ-daalakɩŋ taa ñɛwɛ ɛzɩ kilomɛtanaa 17 968 yɔ.