Pɔrɩtɩgɛɛ kʊnʊŋ
Pɔrtɩɩgɛ kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ kɩlɩna Romanɩɩ pilinzi taa kɛ Ɛndɩ-Ɛrɔpa cejewa kʊnʊmɩŋ ndɩ ndɩ taa. Mba panɩʊ Pɔrtɩɩgɛ ŋgʊ payaɣ-wɛ se lʊsɔfonɩɩ waa.
Kʊnʊmɩŋ kpekpe taa kɛ kedeŋa yɔ cɩnɛ lɛ Pɔrtɩɩgɛ kɛ kʊnʊŋ nanaaza ŋgʊ ŋgʊ pakɩlɩ yɔɔdʊʊ yɔ, yee ɖɩkpaɣ mba palʊlɩ-wɛ kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-taa yɔ. Yee ɖiwoba Amerika nɛ kɩ-hadɛ kɩŋ kɔyɔ nɛ kedeŋa hɔlʊʊŋ nɛ ka-hadɛ kɩŋ kɔyɔ Pɔrtɩɩgɛ pakɩlɩɩ yɔɔdʊʊ, ɛlɛ ɖɩkpaɣ Latɩnɩɩ ɛjaɖɛ kɔyɔ ɛyaa nadozo yɔ lɛ ɛyʊ kʊɖʊm yɔɔdʊʊ na Pɔrtɩɩgɛ nɛ kɩ-kɛ naalɛ ŋgʊ ŋgʊ pakɩlɩ-kʊ yɔɔdʊʊ kɛ Amerika Latɩnɩɩ kɛ Ɛpañɔlɩɩ wayɩ.
Afrika kedeŋa taa ajɛyɛ wena Pɔrtɩɩgalɩɩ kaaɖʊ a-yɔ nesi yɔ Pɔrtɩɩgɛ kɛ kʊnʊŋ yʊŋ ŋgʊ ŋgʊ kɩ-wɛ pɛ-hɛkʊ taa nɛ panɩʊ ɖama tɔm.
Kedeŋa taa lɛ ɛyaa mba panɩʊ pɔrtɩɩgɛ yɔ padalɩ ɛyaa miiliyɔɔ mɩnɩŋ naalɛ nɛ hiŋ loɖo nɛ kɩgbanzi nɛ pʊyɔɔ lɛ kɩ-kɛ kʊnʊŋ naatozo ŋgʊ ŋgʊ pakɩlɩ-kʊ yɔɔdʊʊ yɔ kɛ Ɛrɔpa ɛjaɖɛ taa yɔ nɛ kɩ-kɛ kʊnʊŋ ŋgʊ kɩ-taa ɖɩnaɣ ɛyaa mba palʊlɩ-wɛ nɛ pɛwɛ nɛ pabaɣlɩ kɩ-da yɔ sakɩyɛ kɛ Ɛsɩpaañɔlɩ kʊnʊŋ wayɩ (miiliyɔɔ waa mɩnɩŋ nanaaza nɛ loɖo) nɛ Englɩsɩɩ kʊnʊŋ (miiliyɔɔ waa mɩnɩŋ nidozo nɛ hɩŋ nidozo nɛ nɛ kɩgbanzɩ).
Kɩ-kɛ ɖɔɖɔ kɩgbanzɩ ŋgʊ yee dɩgbaɣ kedeŋa taa ajɛyɛ wena a-taa pɔyɔɔdʊʊ pɔrtɩɩgɛ tɔm sɩzɩ kʊnʊŋ sɔsɔʊ yɔ, kɩ-kɛ lʊbɛ ŋgʊ kɛ tɔm tɔbʊʊ lɩzɩʊ nɛ pɔrtɩɩgɛ taa yɔ nɛ nakʊ ŋgʊ ɛnsɩklɔpɛdɩ Wɩkɩpɛdɩya takayɩɩsɩ maʊ taa.
Pɔrtɩɩgɛ kʊnʊŋ tɛ paɣtʊ lɩna ŋgbɛyɛ ɖɩnɛyɔ ɖɩta "Instituto Internacional da Lingua Portuguesa" nɛ "Comunidade dos Paises de Lingua Portuguesa".