Pɩrazaviili kɛŋna Kɔŋgo ɛjaɖɛ taatɛtʊ sʊzɔtʊ ndʊ tɩ-taa politiki nɛ komina tʊma sʊsɔna wɛɛ yɔ. Pɩrazaviili kaakɛŋna Fransɩɩ ŋgʊ kɩɩwɛ kɩ-tɩyɔɔ yɔ kɩ-tɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ Kɔŋgo ɛjaɖɛ taa ɖooo alɩwaatʊ ndʊ keteŋa kpeekpe you naalɛ ŋgʊ kaalɩwa yɔ, ɛlɛ pɩɩkɛna pɩnzɩ 1940 nɛ 1942 taa. Pɩrazaviili tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Koŋgo ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-hadɛ kiŋ ɛlɛ pɩwɛ Koŋgo Pɔɔ cɔlɔ kpam; Kɩnsasa tɛtʊ sʊzɔtʊ ɛsɩndaa.

Pɩrazaviili

Tɛtʊ sʊzɔtʊ tʊnɛ tɩñɔ aloma fenaɣ naatozo wiye pɩnaɣ 1880 kɛ tɛtʊ ndʊ payawaɣ se Nkuna yɔ tɩ-loniye taa. Hɩɖɛ ɖɩlɩna ñɩnɩyʊ nɛ ɛsɩyɛ egbena-tʊ weyi ɛkɛ Itali ɛjaɖɛ taa ɛyʊ nɛ ɛlakɩ tʊmɩyɛ kɛ Fransɩɩ hɩɖɛ taaa yɔ nɛ payaɣ se Pierre Savorgnan de Brazza yɔ. Pɩrazaviili tɛtʊ taa pɩnaɣ 2007 taa pakalɩ ɛyaa payɩ lɛ paakpɛnda ɛyaa 1 373 382. Ɛlɛ pɩnaɣ 2015 ɖeɖe taa patasa ɛyaa mba kalɩɣ lɛ, palɩ ɛyaa 1 696 392.

Pɩrazaviili tɛtʊ taa kʊnɔŋ ŋgʊ pakɩlʊ yɔɔdʊʊ yɔ ŋgʊ lɛ Lari ɛlɛ pɛtɛkɛ ŋgʊ pakpaɣ se komina tʊma taa nɛ sukulinaa taa kʊnʊŋ. Mbʊ pɩlaba sɩŋŋŋ yɔ lɛ se ɖooo pɩnzɩ 1880 taa kɛ aseɣla tɩnaa nabɛyɩ nɛ kpaɣ pɔɖɔkɩ hɩɖɛ nɖɩ payawaɣ nɛ Pɩrazaviili yɔ. Pɩɩkɛna kʊnʊŋ ŋgʊ payaɣ-kʊ se Teke yɔ kɩ-taa se Ŋkʊna ŋgʊ Lari taa lɛ pɩtɛkɛ mbʊ payaɣ; paba ñayaɣ se Mavula. Pʊyɔɔ yɔ kɛ pakpaɣ Teke se kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlɩɣ yɔɔdʊ yɔ. Komina tʊma taa nɛ sukulinaa taa kʊnʊmɩŋ kɔyɔ: faransɩ, kituba, liŋgala nɛ teke. Payaɣ Pɩrazaviili tɛtʊ yɔɔ cɔnɩyʊ se Benoît Moundélé-Ngolo.