Pʊʊ kʊhʊlʊmʊʊ
Pʊʊ Kʊhʊlʊmʊʊ kɛna pʊʊ ŋgʊ kɩwɛ Alɩpɩ pʊŋ taa yɔ nɛ kʊ-kuyɩmɩŋ taa maɣna mɛtanaa 4 809, ɛlɛ wayɩ nɛ wayɩ pamaɣzɩ-kʊ lɛ, pan mɛtanaa 4 808,73. Pʊtɔbʊʊ se tɛŋ nɩɣ nɛ kɩyɔlɩɣ pazɩ pazɩ. Erɔpʊ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa lɛ pʊʊ ŋgʊ kɩlɩna kʊyʊ. Paɖa kɩyɔɔ kɛ kpaʊ pɩnaɣ 1786.
Pʊŋ sɔsɔŋ nɩɩyɛ pɩlɩ ɖama yɔɔ nɛ payaa-ɩ se alɩpʊwaa. Ɛwɛ kʊhʊlʊmaa tɛtʊ ilemiye taa, pʊ-tɔbʊʊ se ɛwɛ Erɔpʊ tɛtʊ ilemiye taa. Ɛpɩlaa, kpaɣna Itaalii ɛjaɖɛ hayi kiŋ kamaɣ yɔɔ nɛ puwolo Fransɩ ɛjaɖɛ nɛ hadɛ kiŋ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ hɔɔlʊʊ taa nɛ pɩɖɛɛ Monako nɛ Suwiisi nɛ Lizitɛnsɩtayɩnɩ nɛ Otirisi nɛ Caama nɛ hadɛ kiŋ nɛ Silovenii pa-ajɛya taa.
Yee ɛyʊ ɛsɩŋa Pʊʊ kʊhʊlʊmʊʊ ŋgʊ kʊyɔɔ kɔyɔ ɛpɩzɩɣ nɛ elosi yaa ɛna piisi ɛzɩ naanza yɔ: Jura, Vosges, Foret-Noire nɛ Massif Central.
Alɩpʊ pʊŋ kʊyaa pɩtalɩ mɛtɛnaa 4 809 pʊʊ ŋgʊ payaɣ se Pʊʊ Kʊhʊlʊmʊʊ yɔ kʊ-ñʊʊ taa. Pʊŋ ɛnʊ ɛ-taa lɛ, papɩzɩɣ pakalɩ pʊŋ weyi ɛkɩlɩ kʊyʊʊ kpem yɔ pɩtalɩ pʊŋ nɩɩnʊwa nɛ niidozo nɛ pʊŋ naalɛ (82). Ɛ-kʊkʊyɩmɩŋ cɛzɩ mɛtɛnaa 4 000 yɔɔ.
Suwiisi ɛjaɖɛ taa pʊʊ kʊkʊyɩmɩŋ kɛ mɛtɛnaa nɩɩnaza nɛ lutozo (48). Itaalii ɛjaɖɛ taa ñɩŋgʊ kʊkʊyɩmɩŋ ñɛkɛ mɛtɛnaa niidozo nɛ lutozo (38) nɛ Fransɩ ɛjaɖɛ taa pʊʊ kʊkʊyɩmɩŋ ñɛkɛ mɛtɛnaa nɩɩlɛ nɛ naanza (24). Mbʊ pɩtamsɩna pʊŋ ɛnʊ nɛ kɛdɛnzɩ yaa ajɛya yɔ, pʊkʊyaa pɩcɛzɩ mɛtɛnaa kudokuŋ naalɛ (2 000). Kpaɣna Meditɛɛranee teŋgʊ nɛ puwolo Taniibi pɔɔ lɛ, alɩpʊwaa hɔma pɩtalɩ kilomɛtɛnaa 1 200.