Piizi tilimiye sɔsɔyɛ
Piizi tilimiye sɔsɔyɛ wɛ Itaalii ɛjaɖɛ taa nɛ ɖɩwɛ cathédrale Notre-Dame de l’Assomption kɛ Tɔsɩkanɩ tɛtʊ taa. Tilimiye sɔsɔyɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛ katediɖalɩ cɔlɔ nɛ pakʊma-kʊ hɩɖɛ se Hama lakasɩ lone. Kuduyiŋ sɔsɔŋ tambasɩ laɖʊ weyi payaɣ-ɩ se Bonanno. Pisano yɔ, ɛnʊ ɖʊna kɩ-tamaɣ. Pama-ɖɩ pɩnaɣ 1173 nɛ tilimiye sɔsɔyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-kʊyɩmɩŋ taa wɛna mɛtanaa 20 003 000.
.jpg)
Paɖʊ kudʊyʊ sɔsɔʊ kʊnɛ kɛ UNESCO pɩlɩʊ taa se kɩkɛna ɛsɩyɛ egbena nabʊyʊ. Tilimiye sɔsɔyɛ ɖɩnɛ pileɖa cabɩ lɛ, pana se ɖɩwɛɛ ɖɩsʊ tɛtʊ nɛ ɖɩsʊ pʊyɔɔ kɛ paɖɩ-ɖɩ ɛyaa kɛ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ lʊbɛ pɩnaɣ 1990. Pʊcɔ nɛ paɖɩkɩ-ɖɩ-nɔnɔsɩ ɛlɛ, pɩnzɩ 60 taa ɛyaa ɛzɩ miliyɔnaa 31 yɔ woba peeɖe kɛ ɛsɩ egbena hɔɔlʊ taa. Pɩsa nɛ pakʊsɩ-ɖɩ nɛ ɖɩtaaɖa nɛ pɩkɔna kɛgbɛdasɩ yaa ɖɩtaasʊ tɛtʊ ɛlɛ, papaɣza tʊma sɔsɔna labʊ pɩnaɣ 1993.
Papaɣzɩ tilimiye sɔsɔyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tʊma kɛ kɩyɛna fenaɣ nakʊ wiye pɩnaɣ 1173. Papazɩ-ɖɩ maʊ ɛlɛ paatɛma paɣzʊ ɖɔɖɔ kɛ katediraalɩ kɛ maʊ pɩnzɩ hiu wayɩ. Tilimiye ɖɩnɛ ɖɩ-maʊ kpaɣ pɩnzɩ ɛzɩ mɩnɩŋ 200 yɔ. Patɩnaɣ kuduyuu naatozo ŋgʊ pɩnzɩ kagbanzɩ wayɩ ɛlɛ, panaɣ se tilimiye nɖɩ ɖipaɣzɩ kpiluu nɛ hadɛ kiŋ nɛkpaagbaa mbʊ yɔ pasɩzɩ tʊma pinzɩ 90. Pɩnzɩ 1272 taa kɛ paɖaɣna paɣzʊ tʊma nɛd patɩnɩ ɛsɔdaa kuduyiŋ 4.
Pɛtɛma-ɩ sɔzʊ ɛlɛ tʊma ɖaɣnɩ sɩŋgʊ kpaɣ pɩnaɣ 1301 nɛ 1350 taa. Pʊkɔma 1372 ɛlɛ kɛ pɛtɛza kpaagbaa kuduyu kɛ tɩnʊ. Pʊkɔma pɩnaɣ 1990 kɛ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ lʊbɛ ɖɔɖɔ ɛlɛ, paɖaɣnɩ tilimiye ɖɩnɛ ɖɩ-nɔnɔsɩ ɖɩɩwʊ. Paɖaɣnɩ ɖɩ-tʊma sɔsɔna kɛ paɣzʊ kpaɣ pɩnaɣ 1990 nɛ 2001 se peteɣ-ɖɩ.