Siirii

kɛna ɛndɩ taa tɛtʊ natʊyʊ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛna Prɔɔsɩ Ooriyaŋ hɔɔlʊʊ taa ɛjaɖɛ Siirii naɖɩyɛ nɛ ɖɩwɛ Mediteraanee teŋgu nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ.

Pamaza Siirii ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-walanzɩ lɛ, panaa se ɖɩ-walanzɩ talɩ 185 180 km2 nɛ ɖenɖe lɩm wɛɛ yɔ, peeɖe takɩlɩ ɖɔʊ nɛ pɩmakʊɣna ɛzɩ 0,06 yɔ kɛ mɩnɩʊ yɔɔ. Pɩnaɣ 2017 taa pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa lɛ pana ɛyaa ɛzɩ 17 534 083 yɔ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa yee pakalɩɣ ɛyaa km2 taa kɔyɔ, panaɣ-wɛ ɛzɩ 98 yɔ. Ɖomaɣ fenaɣ 17 wiye pɩnaɣ 1946 kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩmʊ ɖɩ-tɩ yɔɔ wɛʊ. Payaɣ Siirii ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ kɩfalʊ se Bachar el-Assad nɛ ɛ-tɛ komina yɔɔ cɔnayʊ se Imad Khamis.

Kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlʊʊ yɔɔdʊʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ komina tʊma taa nɛ pawɩlʊʊ-kʊ sukulinaa taa ɖɔɖɔ yɔ, ŋgʊʊ lɛ araabʊ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa tɛtʊ sɔsɔtʊ payaɣ se Taamaasɩ nɛ ndʊ tɩkɩlɩna walanzɩ ɖɔɖɔ. Yee ɛyʊ ɛsɔɔlaa se ɛyaa nɔɔyʊ kɛ kaŋgalafu yɔɔ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa kɔyɔ, pɩkɛna-ɩ kɩjɛyʊʊ se ɛma +963 ɛ-tɛ kaŋgalafu kpata yɔɔ pʊcɔ ŋɛ ɛɛma pɩtɛ ɛyʊʊ kaŋgalafu nimaɣ mayaɣ. Liidiye nɖɩ pɔtɔkɩ-ɖɩ peeɖe yɔ payaɣ-ɖɩ se Liivri siiriyɛnɩ.