Kuli kajalaɣ caŋa

kɛna ɛndɩ taa tɛtʊ natʊyʊ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛna Prɔɔsɩ Ooriyaŋ hɔɔlʊʊ taa ɛjaɖɛ Siirii naɖɩyɛ nɛ ɖɩwɛ Mediteraanee teŋgu nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ.

Pamaza Siirii ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-walanzɩ lɛ, panaa se ɖɩ-walanzɩ talɩ 185 180 km2 nɛ ɖenɖe lɩm wɛɛ yɔ, peeɖe takɩlɩ ɖɔʊ nɛ pɩmakʊɣna ɛzɩ 0,06 yɔ kɛ mɩnɩʊ yɔɔ. Pɩnaɣ 2017 taa pakalɩ kɩgalʊʊ kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa lɛ pana ɛyaa ɛzɩ 17 534 083 yɔ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa yee pakalɩɣ ɛyaa km2 taa kɔyɔ, panaɣ-wɛ ɛzɩ 98 yɔ. Ɖomaɣ fenaɣ 17 wiye pɩnaɣ 1946 kɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩmʊ ɖɩ-tɩ yɔɔ wɛʊ. Payaɣ Siirii ɛjaɖɛ ñʊʊdʊ kɩfalʊ se Bachar el-Assad nɛ ɛ-tɛ komina yɔɔ cɔnayʊ se Imad Khamis.

Kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlʊʊ yɔɔdʊʊ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛ komina tʊma taa nɛ pawɩlʊʊ-kʊ sukulinaa taa ɖɔɖɔ yɔ, ŋgʊʊ lɛ araabʊ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa tɛtʊ sɔsɔtʊ payaɣ se Taamaasɩ nɛ ndʊ tɩkɩlɩna walanzɩ ɖɔɖɔ. Yee ɛyʊ ɛsɔɔlaa se ɛyaa nɔɔyʊ kɛ kaŋgalafu yɔɔ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa kɔyɔ, pɩkɛna-ɩ kɩjɛyʊʊ se ɛma +963 ɛ-tɛ kaŋgalafu kpata yɔɔ pʊcɔ ŋɛ ɛɛma pɩtɛ ɛyʊʊ kaŋgalafu nimaɣ mayaɣ. Liidiye nɖɩ pɔtɔkɩ-ɖɩ peeɖe yɔ payaɣ-ɖɩ se Liivri siiriyɛnɩ.