Kuli kajalaɣ caŋa

Modifications

ñɔɔzʋʋ tɔm keem nabʋyʋ fɛyɩ
Mɛkɩsiiki kɛna Amerika nɛ hayʊ nɛ hɛkʊ nɛ hɛkʊ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Hadɛ kiŋ lɛ, ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩsɩna kamaɣ kɛ [[Kuwatemala]] nɛ Peelizi, hayʊ kiŋ lɛ [[Etaazuunii]], wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ Mɛkɩsiiki lɩŋgamʊʊ nɛ [[Karayiibɩ Teŋgu|Karayiibi teŋgu]] piyele nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa lɛ [[Pasifiki Lɩŋamʋʋ|Pasɩfiki Lɩŋamʋʋ]]. Keteŋa kpeekpe taa lɛ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩkɛ hiu nɛ naanza ñɩnɖɛ kɛ walanzɩ taa. Ɖɩ-walanzɩ taa wɛ ɛzɩ 2 000 000 km2 yɔ nɛ ɖɩkɛ 11 ñɩnɖɛ kɛ ɛyaa ɖɔʊ taa.
 
Keteŋa kpeekpe liidiye koozaɣ sɔsɔwa tɔŋ se pɩnaɣ [[2014]] taa lɛ ɛyaa kpɛnda miliyɔɔna 123,8 nɛ pa-taa lɛ sakɩyɛ yɔɔdɩɣ [[Ɛsɩpaañɔlɩ kʊnʊŋ|ɛsɩpañɔɔlɩ]]. Mɛkɩsiiki taa ajɛya cɩkpena wɛ hiuwaa naatozo nɛ kʊɖʊm nɛ pɩtasɩna ɖenɖe tɛtʊ sɔsɔtʊ [[Mɛkisiikoo (Tɛtʋ sɔsɔtʋ)|Mɛkɩsiikoo]] wɛɛ yɔ.
 
Ɖooo pɩnzɩ 1521 taa kɛ [[Ɛsɩpaañɩ]] paɣzɩ Mɛkɩsiiki kpacayʊʊ pɩkɔɔ pɩtalɩ ɛzɩ pɩnzɩ 300 yɔ nɛ pɩkɔma pɩtalɩ pɩnaɣ 1810 ɛlɛ Mɛkɩsiiki ñɩnɩʊ kpem se kɩwɛɛ kɩ-tɩ yɔɔ. Pɩnaɣ 1813 taa lɛ, M;kɩsiiki se kɩwɛ kɩ-tɩ yɔɔ ɛlɛ pɩnaɣ 1821 taa kɛ pɔkɔma papɩzɩ nɛ pɛwɛɛ pa-tɩ yɔlɔ yelie.
3 218

modifications