|
Kedeŋa'''Kedeŋga kpeekpe you kɩlɛlʋʋ'''
KedeŋaKedeŋga kpeekpe you kɩlɩlʋkɩlɛlʋʋ lɩ salaŋ fenaɣ kɩyakʋ kajalaɣ n̄ɩŋgʋkajalaɣn̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1939 taa. Poyo-kʋ nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩna salaŋ fenaɣ kɩyakʋ naalɛ n̄ɩŋgʋnaalɛn̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1945 taa. Pʋ-tɔbʋʋ se, kedeŋakedeŋga kpeekpe sɔɔjanaa kpaɣ hɔzɩŋ ɖama yɔɔ pɩnzɩ loɖo mpilim. KedeŋaKedeŋga kpeekpe ajɛya tɛyɩ a-tɩ huwa naalɛ taa nɛ ayou nɛ ɖama. Payaɣ kajalaɣ huuye se "Alliés" waa nɛ naalɛ n̄ɩnɖɛ se "Axe" ajɛya.
Atuli'''Atulisa kedeŋakedeŋga kpeekpe you kɩlɛlʋʋ ŋ́gʋ?'''
PɩtacalɩPɩdacalɩ yem, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, kedeŋakedeŋga kpeekpe kajalaɣ you sɔsɔʋ kalɩbakalaba nɛ kɩtɛ lɛ, pana se "Axe" ajɛya kotulikotulisina you ŋ́gʋ. Pʋ-yɔɔ ajɛyaAjɛya kpeekpe kpɛndʋKɩgbɛndʋʋ ŋgbɛyɛȠgbɛyɛ, "SDN", ɖʋ paɣtʋ se "Axe" ajɛya ɛn̄ɔɔzɩɩn̄ɔɔzɩ mbʋ mbʋ you ŋ́gʋ kɩlaba nɛ pɩwɛɛkɩ yɔ pɩtɩŋapɩtɩŋga payɩ. Pɛpɛlɩ-yɛ ɖɔɖɔ'ɔ kɩma ndɩ ndɩ sakɩyɛ. Paɖʋ-yɛ paɣtʋ ɖoŋ n̄ɩndʋɖoŋn̄ɩndʋ ndɩ ndɩ ɖɔɖɔ. "Axe "ajɛya ana, akizi paɣtʋ ndʋ paɖʋ-yɛ mbʋ yɔ tɩ-yɔɔ ɖɔm. Pɩtasɩ ɖɔɖɔ lɛ, CaamaAllemagne, nɛ ItaaliiItalie nɛ YaapɔɔJapon pa-ajɛya n̄ʋŋ tɩnaan̄ʋŋdɩnaa kɔsɔɔla kpem se pamʋ ajɛya lɛɛna tɛtʋ nɛ pawalanzɩ pa-n̄ɩna. Peeye youpyou paɣzaa.
Ɖooo hasɩ yaɖɛ fenaɣ, kɩyakʋ hiu nɛ lutozo (18) pɩnaɣ 1936 taa you paɣzɩ Ɛsɩpaan̄ɩEspagne ɛjaɖɛ taa. Hasɩ yaɖɛ fenaɣ kɩyakʋ lʋbɛ (7) n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1937 taa lɛ, you lɩɩ SiiniChine nɛ YaapɔɔJapon pa-ajɛya hɛkʋ taa. Salaŋ fenaɣ kajalaɣ kɩyakʋ n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1939 taa lɛ, you lɩɩ Poolɔɔn̄ɩPologne ɛjaɖɛ taa. Poolɔɔn̄ɩPologne you ŋ́gʋ kɩlɩna nɛ ajɛya sɔsɔna sʋʋ you taa. Ajɛya sɔsɔna ana, anaaana'a yɔ: Fransɩ nɛ "Royaume-Uni" nɛ ajɛya cikpena kpeekpe wena ajɛya sɔsɔna naalɛ ana acɔŋna a-yɔɔ yɔ. Salaŋ fenaɣ kɩyakʋ naadozo n̄ɩŋgʋnaadozon̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1939 taa ajɛya sɔsɔna anɛ asʋ you sɔsɔʋ ŋ́gʋ kɩ-taa. "URSS" ɛjaɖɛ n̄asʋ kɩ-taa pɩnaɣ 1941 taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, Caama ɛjaɖɛAllemagne kʋyɩ ɖɩ-yɔɔ. EtaazuuniiEtats ɛjaɖɛUnis d'Amérique n̄asʋ kɩ-taa saŋayɩŋsaŋgayɩŋ fenaɣ kɩyakʋ lʋbɛ n̄ɩŋgʋlʋbɛn̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1941 taa ɖɔɖɔ. Pɩlaba se you taɣna kedeŋa kpeekpe ajɛya tɩŋatɩŋga lɛ.
You ŋ́gʋ kɩpaɣzɩ hɛʋ pazɩ pazɩ agoza fenaɣ kɩyakʋ lutozo n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1945 taa. Ɛlɛ, Caama ɛjaɖɛ pɩnɩ siŋŋ nɛ ɖɩlɔ ɖise nɛ pɩla se you paɣzɩ hɛʋ. Salaŋ fenaɣ kɩyakʋ naalɛ n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1945 taa hɔzɩŋ ko siŋŋ "Asie Pacifique" hɔɔlʋʋ taa nɛ Yaapɔɔ ɛjaɖɛ hoo nɛ ɖɩlɔ ɖise. Mbʋ labɩna nɛ you tɛzɩ tɛm kpaakpaa.
|
