Ñɔɔzɩtʋ hɛkʋ taa tʋkaɣ

Nettoyage
(Création d'une page Russie)
 
(Nettoyage)
Ruusii .Kewiyisi ndɩ ndɩ kpɛndɩna nɛ pɛkɛ Ruusii ɛjaɖɛ. Ruusii ɛjaɖɛ kɩlɩna walʊʊ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ ɛjɛya tɩŋa. Pɩnaɣ 2014 taa pakalɩ Ruusii ɛjaɖɛ samaɣ ñʊʊ, ɛyaanɛ pa-tɩlɩ se kpɛndɩkɛkpɛndɩ miiliyɔɔwaa 146 nɛ ɛyaa kagbaanzɩ. Ruusii ɛjaɖɛ wɛ Aazii tɛtʊ nɛ hayi kiŋ nɛ EerɔpʊErɔpʋ ñɩndʊ pɛ-hɛkʊ taa.
Ruusii (Russie)
Ruusii .Kewiyisi ndɩ ndɩ kpɛndɩna nɛ pɛkɛ Ruusii ɛjaɖɛ. Ruusii ɛjaɖɛ kɩlɩna walʊʊ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ ɛjɛya tɩŋa. Pɩnaɣ 2014 taa pakalɩ Ruusii ɛjaɖɛ samaɣ ñʊʊ lɛ, ɛyaa kpɛndɩ miiliyɔɔwaa 146 nɛ ɛyaa kagbaanzɩ. Ruusii ɛjaɖɛ wɛ Aazii tɛtʊ nɛ hayi kiŋ nɛ Eerɔpʊ ñɩndʊ pɛ-hɛkʊ taa.
 
Yee pɛtɛyɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɛtʊ hɔɔlɩŋ mɩnɩʊ yɔ, hɔɔlɩŋ nɩɩnʊwa nɛ nɩɩlɛ nɛ naanza nɛ pɩsɔzɩ pʊ-yɔɔ pazɩ ( 74,5) wɛ aaziiAzii tɛtʊ taa nɛ hɔɔlɩŋ Nɩɩlɛ nɛ kagbaanzɩ nɛ pʊsɔzɩ pʊ-yɔɔ pazɩ (23,3) ñɛwɛɛ EerɔpʊErɔpʊ tɛtʊ taa. Kpaɣna wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ nɛ puwolo pɩtalɩ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ, pʊ-tɔbʊʊ se kpaɣna Kaliningrad tɛtʊ nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ Vladivostok ñɩndʊ lɛ, Ruusii ɛjaɖɛ ɖaɣlaa pɩtalɩ kilomɛtanaa 9 0009000 nɛ pɩɖɛɛ pʊ-yɔɔ.
 
Nɛ kɩwalɩ pɩtalɩ kilomɛtanaa miiliyɔɔwaa hiu nɛ lʊbɛ yɔɔ. Kɩwɛna alɩwaatʊ nimasɩnimasi hiu nɛ kʊɖʊm. Ruusii tɛtʊ sɔsɔtʊ lɛ Mɔsɩkuu (Moscou). Ruusi kʊnʊŋ pɔyɔɔdʊʊ Ruusii ɛjaɖɛ taa. «Ruublɩ» (rouble) kɛŋna Ruusii liidiye pɔɔyaɣ. Teŋgunaa nɛ lɩŋgamɩŋ pɔcɔ Ruusii ɛjaɖɛ pɩta.
 
Ruusii tɛtɛɛ ñɩm ɖɔ sakɩyɛ. Tɛtɛɛ ñɩm mbʊ pɩ-taa lɛ, ɖɩnaɣ mbʊ payaɣ se uuyi (houille) yɔ nɛ fɛɛrɩ (fer) nɛ nikɛɛlɩnikɛɛli (nickel) nɛ tiyamaɣ (diamant) nɛ kaɖazɩm nɛ kaazɩ (gaz) nɛ latriki miŋ weyi palabɩna lɩm yɔ. Pɩtɛkɛ piɖeke, tɛtɛɛ ñm lɛɛbʊ sɛɣa. Ñɩm ndɩ ndɩ pʊnɛ piyebina nɛ Ruusii ɛjaɖɛ kɛ ɛjaɖɛ ɖoŋ ñɩnɖɛ kedeŋa yɔɔ. Ɖoŋ ɛnʊ eyekina nɛ Ruusii ɛjaɖɛ mʊʊ tɛtʊ ndɩ ndɩ.
 
Kpaɣ pɩnaɣ 1980 ɖɩtɛnɖɛ nɛ puwolo pɩnaɣ 1990 ɖɩpaɣzɩyɛkɔyɔ, ɖɩna se Ruusii lɛɣzɩkapaɣsa kʊ-tɔzʊʊlɛɣzɩ. Kʊ-tɔsʊʊ ɖoŋ lɩɣna tadɩyɛ cɔlɔ. Ruusii ɛjaɖɛ kpaɣ ɖɩ-tɩ se nɖɩ kɛŋna EerɔpʊErɔpʊ tɛtʊ nɛ AaziiAzii ñɩndʊ pɛ-hɛkʊ taa kondoloko. Ruusii ɛjaɖɛ wɛ BRICS ŋgbɛyɛ taa. Ajɛya wena awɛ ɖɔɖɔ ŋgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ ana yɔ : Siini nɛ Ɛɛndɩ nɛ Afrɩka nɛ hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ nɛ Presiili.
 
Pɩnaɣ 1913 ñɩŋga taa pañɩnaa se patɩlɩ kedeŋa yɔɔ cɩnɛ ajɛya wena a-tɔsʊʊ kɩlɩ wobunaʊ ɛsɩndaa yɔ. Pãnɩnaa lɛ, pana se ajɛya lʊbɛ ɖeke tɔsʊʊ kɩlɩna Ruusii ɛjaɖɛ tɔsʊʊ ɖɛʊ nɛ ɛsɩndaaɖɛsɩndaa. Tadɩyɛ nʊmɔʊ taa lɛ, ajɛya kagbaanzɩ ɖeke wɛna Ruusii ɛjaɖɛ ɛsɩndaa.
0

modification