Ñɔɔzɩtʋ hɛkʋ taa tʋkaɣ

Liens
ñc (Hugo.arg kɛzɩ takayɩhayʋʋ Kotonu (Cotonou) ñɩŋgʋ nɛ Kotonu ñɩŋgʋ yɔɔ)
(Liens)
Kotonu kɛŋna [[Peenɛɛ yaa(Bénin)|Peenɛɛ]] yea [[Peenɛɛ (Bénin)|Ɖahʊma]] ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ nɛ tɩ-taa kɛ tɔsʊʊ nɛ komina tʊma sʊsɔna wɛɛ. Tɛtʊ sʊzɔtʊ tʊnɛ pakalɩ tɩ-taa ɛyaa kɛ pɩnaɣ 2013 taa lɛ pɛkpɛŋdɩ ɛyaa 679 012. Ɛyaa panɛ, pɛ-tɛ ɖɔʊ yɔɔ nɛ ɛzɩma ɖɩcaɣyɛ tatasɩ kazʊ se ɛyaa ɛma lɛ, Abome-Kalavi, Sɛmɛ-Kpoji nɛ Wiidaa tɛtʊ pɩsa tɛtʊ sʊzɔtʊ ɖɔɖɔ. Peeɖe nɛ Kotonu taa ɛyaa kpɛnda 1 720 105 pɩnaɣ 2013 taa ɛlɛ pɩnaɣ 2002 taa paakalɩ-wɛ lɛ,paawɛ ɛyaa 1 088 083.
 
Kotonu walanzɩ taa makɩɣna kilomɛtanaa agbaba 79. Afrika nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ ajɛya kpeekpe taa lɛ, Kotonu taa kɩyakʊ ŋgʊ payaɣ se Tantokpa yɔ, ŋgʊ kɩlɩna walanzɩ n; ekɩ-walanzɩ taa makɩɣna ɛzɩ hɛkɩtaarɩnaa nɛɛlɛ yɔ. Ɛlɛ wayɩ nɛ wayɩ alɩwaatʊ tʊnɛ tɩ-taa lɛ, tɛŋ weyi ɩnɩʊ yɔ, lɩm sʊʊ nɛ pɩlɩzʊʊ ɛyaa kɛ kɩyakʊ ŋgʊ kɩ-taa. Ɖooo pɩnaɣ 1960 taa lɛ Kotonu taa ɛyaa kaawɛ kutokiŋ 70 000 ɖeke.
 
Pɩnaɣ 2014 taa lɛ Kotonu tɛtʊ taa ɛyaa ɛzɩ 57,3 mba pɛwɛna pɩnzɩ ɛzɩ hiu nɛ kagbaanzɩ yɔ pazɩma fransɩ yɔɔdʊ nɛ kɩ-maʊ pɩkazɩ ɛyaa ɛzɩ 58,6 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ sɩma kɩ-yɔɔdʊ. Kotonu tɛtʊ taa kɛ ñɩɩtʊ kilubutu skɩyɛ wɛɛ nɛ ɛzɩma tɛtʊ tʊnɛ tɩnɛ Niizeria[[Naajeeriya (Nigeria)|Naajeeriya]] pɛwɛ ɖama cɔlɔ yɔ mbʊ yebiina nɛ tɩ-taa tadiyɛ tɛzɩ kpaʊ ɖoŋ siŋŋŋ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩ-taa ɖɛnɖe payakɩ kɩyakʊ nɛ payaɣ peeɖe se Tantokpa yɔ, evemiye kʊɖʊmɖɩyɛ taa liidiya wena asʊ yɔ awɛɣ ɛzɩ fransɩ liidiya miliyarɩ yɔ yaa eeroo kʊɖʊmʊ nɛ hɔɔlʊʊ yɔ.
 
Afrika kpeekpe taa pasɩma Kotonu tɛtʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ peeɖe teŋu kidiiliŋ yɔ pɛpɛdʊlɔɔɖandɩ ndɩ wena akɔŋna nɛ Erɔpʊ[[Eerɔpʋ tɛtʋ tɔm|Eerɔpʊ]] yɔ.Kotonu tɛ malika nɛ malikanaa nabɛyɛ panɩʊ nɛ ɖama nɛ palakɩ tʊma nɛ a-taa kɔyɔ: Kretayilɩ (fransɩ[[Fransɩɩ]]) ɖooo pɩnaɣ 1986, Salvadɔrɩ ([[Biresiili (Brésil)|Pirezili]]) ɖooo pɩnaɣ 1987 nɛ Rosini-Sʊ-Pʊwa (fransɩFransɩɩ).
 
[[Category:!Main category]]
3 916

modifications