Etiyoopii kɛna ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛna Afrika nɛ kɩ-hayʊ kiŋ yɔ. Etiyoopii nɛ ajɛya nayɛ pɛkpɛnda kamasɩ. Ajɛya ana yɔ: Eriitree, Soomaali, Sudaanɩ, Suudanɩ nɛ Hadɛ kiŋ, KeniyaCibuuti ɛjaɖɛ. Ɖooo ɛzɩ Eriitree mʊʊ kɩ-tɩ yɔɔ wɛʊ kɛ pɩnaɣ 1993 yɔ, Etiyoopii tatasɩ wɛnaʊ waɖɛ naɖɩyɛ kɛ teŋgu lɩm yɔɔ.

Etiyoopii
.

Etiyoopii tɛlɛŋa

Etiyoopii Kɩɖaʋ kɩdɛɛka

Etiyoopii ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: Adisi-Abeba
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: .
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Ɖajaa Mulatu Teshome
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 1,104,300 km²
Samaɣ ñʋʋ: 99,465,819 (2015)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 82.58 km²
Internet nimaɣ: .

Afrika keteŋa kpeekpe yɔɔ lɛ, Etiyoopii kɛna ɛjaɖɛ naalɛ ñɩnɖɛ ndɩ ɖɩ-taa ɛyaa kɩla ɖɔʊʊ yɛ nɛ wena akɩlɩ walɩɣ yɔ a-taa lɛ ɛjaɖɛ nɖɩ yɔ naakʊ ñɩnɖɛ. Ɖɩ-walanzɩ taa wɛ ɛzɩ kilomɛtanaa akpagba 1 127 127 yɔ. Ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɛtʊ sɔsɔtʊ kɔyɔ Adisi-Abeeba nɛ tɛtʊ ndʊ tɩwɛ pʊʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ yɔɔ kɩ-kʊkʊyɩmɩŋ taa wɛ ɛzɩ mɛtenaa 2 400 yɔ. Kɛteŋa kpeekpe yɔɔ lɛ tɛtʊ ndʊ tɩkɛna tɛtʊ sɔsɔtʊ ndʊ tɩkɩlɩ kʊyʊʊ yɔ tɩ-taa naanza ñɩnɖɛ.

Keteŋa kpeekpe yɔɔ lɛ, Ariimenii wayɩ lɛ Etiyoopii kɛna ɛjɛya taa nɖɩ ɖɩkɩlɩ pɩnɩɣ krɩtʊ tɔm taa yɔ. Peeɖe ɛsɔ sɛtʊ aŋgba wɛɛ nɛ aapaɖɩɣ ɖama. Ɛyaa ɛzɩ kʊɖʊm naatozo yɔɔ kɛna malɩŋ. Peeɖe ɛjaɖɛ ñʊʊtʊ yɔ Ɖajaa Mulatu Teshome nɛ e-kewiyaɣ ñʊʊtʊ Ɖajaa Haile Mariam Dessalegn.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPurundiPɔcɩwaanaaRuwandaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa