Tɛtʋ wandamm (Continent)
Tɛtʋ wandamm wandamm ndʋ tɩ-yɔɔ ajɛya sakɩyɛ wɛɛ yɔ, tɩkpɛnda loɖo (6) kedeŋa kpeekpe yɔɔ cɩna.
Tɛtʋ wandamm waa ḿba, mbaa yɔ:
- Afrɩka tɛtʋ wandamm
- Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm
- Amerika nɛ hayi nɛ Amerika nɛ hadɛ tɛtʋ wandamm
- Aazii tɛtʋ wandamm
- Osiyanii tɛtʋ wandamm
- Antarɩkɩtiki tɛtʋ wandamm
Ajɛya nɩɩnʋwa nɛ kagbaanzɩ (55) wɛna Afrɩka tɛtʋ wandamm taa. Ajɛya nɛɛlɛ nɛ lutozo (28) ñɛwɛna Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm taa. Ajɛya hiŋ naanza nɛ kagbaanzɩ (45) wɛna Amerika nɛ hayi kiŋ nɛ piyele ajɛya hiu nɛ naanza (14) ñɛwɛɛ Amerika nɛ hadɛ kiŋ. Pʋ-tɔbʋʋ se ajɛya nɩɩnʋwa nɛ nakʋ (59) wɛna Amerika tɛtʋ wandamm taa. Piyele ajɛya hiŋ naanza nɛ loɖo (46) ñɛwɛɛ Aazii tɛtʋ wandamm taa. Osiyanii tɛtʋ wandamm taa lɛ, ajɛya nakʋ ñɛwɛna. Antarɩkɩtiki tɛtʋ wandamm taa ajɛya kɔzaa. Ajɛya naanza (4) ɖeke wɛna tɛtʋ wandamm ńdʋ tɩ-taa.
Kedeŋa kpeekpe tɛtʋ wandamm waa tɩŋa payɩ taa lɛ, Amerika tɛtʋ wandamm taa ajɛya kɩlɩ ɖɔʋ. Kɩ-wayɩ lɛ, Afrɩka tɛtʋ wandamm tɩŋ ajɛya ɖɔʋ nʋmɔʋ taa. Lɛɛlɛyɔ, ɖɩcɔna nɛ ɖɩna se tɛtʋ wandamm ndʋ kɩlɩ walanzɩ hɔɔlʋʋ taa.
Afrɩka tɛtʋ wandamm walanzɩ kɛ 30 415 873 km2. Amerika tɛtʋ wandamm walanzɩ ñɛkɛ miiliyɔɔ waa hiŋ naanza nɛ naalɛ (42) km2 nɛ pɩɖɛɛ pʋ-yɔɔ. Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm walanzɩ ñɛkɛ 10 392 855 km2. Piyele Aazii tɛtʋ wandamm walanzɩ ñɛkɛ 43 810 582 km2. Antarɩkɩtiki tɛtʋ wandamm walanzɩ kɛ miiliyɔɔ waa hiu nɛ naanza (14) km2 nɛ pɩɖɛɛ pʋ-yɔɔ. Osiyanii tɛtʋ wandamm walanzɩ ñɛkɛ 8 525 989 km2. Yee mbʋ, ɖɩnaɣ se kedeŋa kpeekpe tɛtʋ wandamm waa loɖo mba pa-taa lɛ, Aazii tɛtʋ wandamm kɩlɩna walʋʋ. Lɛɛlɛyɔ, ɖɩcɔŋna nɛ ɖɩna se tɛtʋ wandamm waa mba pa-taa lɛ, ndʋ tɩ-taa ɛyaa kɩlɩ ɖɔʋ.
Pɩnaɣ 2016 taa lɛ, ɛyaa 1,2 miiliyaa waa kɛwɛna Afrɩka tɛtʋ wandamm taa. Pɩnaɣ ŋ́ga ka-taa lɛ, ɛyaa 324 miiliyɔɔ waa ñɛwɛ Amerika tɛtʋ wandamm taa nɛ ɛyaa 4.436 piiliyɔɔ (billion) waa ñɛwɛɛ Aazii tɛtʋ wandamm taa. Pɩnaɣ kanɛ ka-taa ɛyaa 739 081 202 pɛtɛma naʋ Eerɔpʋ tɛtʋ wandamm taa piyele nɛ pana ɛyaa 40 467 040 kɛ Osiyanii tɛtʋ wandamm taa. Antarɩkɩtiki tɛtʋ wandamm taa lɛ, patapɩzɩda patɩlɩ ɛyaa ñʋʋ.