Yasʊʊ tʊmɩyɛ (Chirurgie)
Yasʊʊ tʊmɩyɛ kɛ mʊyɩsʊʊ yaa fɛbɩtʊ tʊmɩyɛ tomnaɣ taa yaa tomnaɣ yɔɔ pɩtɩŋna yasʊʊ nɛ ñɛyɩtʊ pɔ-yɔɔ. Yasʊyʊ kɛ alaafɩya ñɩnɩɣ nɔmɔʊ taa tʊmɩyɛ laɖʊ nɛ ɛsɩma nɛ ɛyasʊʊ ɛyaa (fɛɖʊ keeke nɛ kela tɛ fɛɖʊ nɛ kpɩna tɛ fɛɖʊ). Palaba ɛyʊ yɔɔ tʊmɩyɛ naɖɩyɛ pɩlɩna yasʊʊ yɔ kɔyɔ pɔtɔŋ se palaba-ɩ tʊmɩyɛ.
Tɔmɩŋ ɖɩlɩyɛ kpɛlɛkʊʊ tɛ lɛ, yasɩyaa lakɩna yasʊʊ tʊmɩyɛ nɛ papɩzɩɣ palɩzɩɣ tɔbʊʊ se pɩkɛ tʊmɩyɛ nɖɩ palakɩ-ɖɩ nɛ nesi yɔ. Ɖɩlɩna Krɛkɩ taa χειρουργια (kheirourgia) χειρ (kheir) nesi nɛ εργον (ergon) tʊmɩyɛ. Pɩtɛ lakasɩ nzɩ sɩɩwɛ ɖooo lɔŋ pʊcɔ canaʊ tɔm nɛ mɔɔ hʊyʊʊ tɛ labɩyɛ nɛ tɩpaɣlɩɣ sakɩyɛ alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa.
Tʊmɩyɛ ndɩ ɖɩ-tɛ paɣlʊʊ nɛ ɛsɩndaa ɖɛnaʊ kaahiɣ tɩlasɩ sakɩyɛ pɩlɩna wɛtʊ ndɩ ndɩ yɔ, ɛlɛ pɩɖala siŋ kɔyɔ yasɩyaa pɛkɛsɩ-wɛ kɩjaʊ tʊmɩyɛ laɖaa hɛkʊʊ taa nɛ pɛ-tɛ ɖɔnʊʊ alaafɩya ñɩnɩɣ nɔmɔʊ taa taawɛ ɖeu alɩwaatʊ ndʊ tɩ-taa. Kpaɣna kpaɣdʊ 19 kɛ tʊma sakɩyɛ kɔma asʊʊ pɩtŋna alaafɩya hɔɔlʊʊ taa ɛzɩ kɩcɩkpɩŋ nɛ politikii tɔm nɛ Ɛsɔ sɛʊ nɛ lɛɛɣtʊ tʊma kpɛlɛkʊʊ tɛ. Ɛyaa mba pahʊŋ tandɩŋ yɔ mba hʊŋna ñɔsɩ, saŋ nɛ cɛɛŋ, palakɩ kɩcɩkpɩŋ tʊmɩyɛ. payasʊʊ mʊyaa, palakɩ calɩm tʊmɩyɛ alɩwaatʊ ndʊ ɖɔkɔtɔ tɛŋ wiliɣ nɛ ɛna yɔ.
Jean Pitard, ɛkɛ ñɔsɩ hʊndʊʊ sɔsɔ, ɛmʊ samtʊ nimiye paarii, Etinne Boileau, pahayɩ-ɩ waɖɛ se ɛkpɛlɩkɩ ɛyaa nabɛyɛ nɛ pɛwɛɛ patɩ yɔɔ kɛ ɖuutu loɖo taa, se pɩha nɔmɔʊ nɛ pala saŋtaɖaʊ ñɔsɩ hʊndaa mba pɛwɛna sɔlɩm se pala yasʊʊ tʊmɩyɛ (na tʊma tɛ takayaɣ).
Wɛtʊ sakɩyɛ taa yasɩyʊ lakɩ tʊmɩyɛ ɛ-kʊdɔndɩnaa kɛ kuduyuu ŋgʊ kɩ-tɛ palakɩ ɛyaa tʊma yɔ. Kuduyuu ŋgʊ kɩ-taa wɛ yasʊʊ tʊmɩyɛ wondu sakɩyɛ nɛ ɛyaa mba pasɩna pɛwɛ peeɖe ɖɔɖɔ padaa kɔyɔ ɖɔkɔtɔ weyi ɛsɔkɩ ɛyʊ nɛ ɛ-hɔɔlʊʊ ŋgʊ palakɩ tʊmɩyɛ kɩsɩ yɔ nɛ sɩm yɔ fezuu tɩnaa nɛ yasʊʊ kuduyuu tɛ fɛɖaa. Pɩtaa peeɖe ɖɔɖɔ mbʊ papɩzɩɣ palakɩ fɛbɩtʊ tʊma lɛɛna hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa.
Kelaa tʊmɩyɛ labʊ, pɩ-tɛ ɛyʊ weyɩ ɛlakɩ-ɖɩ paya-ɩ se kelaa tʊmɩyɛ laɖʊ, ɛcakɩ kpagba kpelaɣ nakayɛ yɔ ɛlɛ, ɛwɛna sɩnayaa pʊɖɔ ɛ-cɔlɔ. Mbʊ ɖɔɖɔ pɩwɛ weyɩ ɛlakɩ nɔɔ taa kʊdɔmɩŋ tʊmɩyɛ laɖʊ. Ɖɩ-lʊlɩyɛ taa palakɩ tʊmɩyɛ nɛ ñɩyʊʊ nakʊyʊ nɛ pawalanzɩɣ halɩtʊ kɛ lʊlʊʊ wiye ɛlɛ weyi ɛcɔŋna halɩtʊ tʊmɩyɛ yɔɔ yaa halʊ lʊlʊsɩyʊ. Palakɩ-kʊ nɛ tʊmɩyɛ kpagba kɛ halʊ weyi ɛ-nɛ hɔɔ yɔ ɛ-yɔɔ, pahɩzɩ-ɩ kpeŋgbeluu ŋgʊ kʊ-yɔɔ palakɩ-ɩ tʊmɩyɛ yɔ.