Ampiiri pacaɣ ma-ñʊʊ yɔɔ waa (Empire coloniaux)

Ampiiri pacaɣa ma-ñʊʊ waa, pɩkɛ tɛtʊ ndʊ ajɛyɛ wena awɛ ɖoŋ sɔɔjɛtʊ hɔɔlʊʊ taa amʊwa nɛ pɩpɩsɩ-yɛ a-ñɩm yɔ ɖooo pitihiɣ alɩwaatʊ kedeŋga kpeekpe taa yɔ. Yee naayɛ ɛlaba politiki lɩmaɣza wena se a-sɔɔlɩm taa alɩzɩ a-maɣmaɣ a-tɩ ɛzɩ Japɔŋ kaalabʊ mbʊ Edo alɩwaatʊ taa, pʊwayi lɛ, a-ɖanɩɣ a-maɣmaɣ pazʊʊ tɔm ndʊ ɛzɩ Japɔŋ ŋgʊ Azii ɛjaɖɛ taa kɛ pɩnzɩ 1939-1945 taa, nɛ pɩtɛ walʊʊ sakɩyɛ sakɩyɛ tɩna kedeŋga kpeekpe you naalɛ ŋgʊ pɩnzɩ 1939-1945 alɩwaatʊ taa.

Ajɛyɛ wena awɛ Erɔpʊ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ hɔɔlʊʊ taa yɔ lɛ, pɛ-tɛ Ampiiri paɣtʊ takayaɣ lɩna ɖooo Erɔpʊ taa ñɩnɩyɛ nɛ tɩlɩyɛ sɔsɔtʊ alɩwaatʊ pɩtɩŋna lɩm yɔɔ mɛlɛnaa saʊ (ŋnaʊ kɩsasaʊ, hayi wɩlɩyʊ ñɩɣyʊ, tɛtʊ tɛlɛnzɩ laɣsɩ) nɛ malɩfa lubutu.

Hadɛ yɔɔ ɛjaɖɛ ndɩ ɖɩyaɣ se Antaritiki yɔ wɛʊ mbʊ yɔ patacaɣ ɖɩ-ñʊʊ yɔɔ kaʊ, ɛlɛ, pamazɩ se ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa peeɖe lɛɣtʊ kpɛlɛkʊʊ wɛɛ. Ajɛyɛ 25 mbʊ yɔ tɛ lɛɣtʊ ɖoŋ wɛ Ataritiki ɛjaɖɛ taa nɛ a-taa peeɖe lɛ, lʊbɛ pɔzʊʊ ajɛyɛ yɔɔ (Ositralii, Zelandɩ Kɩfalʊ, Kewiyaɣ Ɛjaɖɛ, Fransɩɩ, Nɔrɩfɛzɩ, Arzantini nɛ Siili) ɛlɛ, pɩtɛ ñɩŋgɩɣ mbʊ pɩkpa ɖoŋ (mʊlʊm tɔmpiye) pɩtɩŋna Antaritiki nɩnaʊ takayaɣ yɔ. Ajɛyɛ ana a-tɛ komina wɛna tindima ndɩ ndɩ Antaritiki taa nɛ Hadɛ yɔɔ lɩŋgamʊʊ taa ajɛyɛ wena lɩm cɔ-yɛ pɩta yɔ a-taa.

Sɩlavɩ nɛ roumain ajɛyɛ tɔm kɛdɩyaa mba paakɛ kpaɣɖʊ 18 ŋtalɩ 19 ŋgʊ taa Otirisi Ampiiri taa nɛ pɩtasɩna Otirirsi nɛ Hoŋgiri nɛ ɖenɖe Caama ajɛyɛ kaacaɣ tɛtʊ natʊyʊ ñʊŋ yɔɔ nɛ Wɩsɩ Ɖɩlɩyɛ taa yɔ kiŋ kaamaɣza ɛzɩ pɩɩkɛ Ampiiri pacaɣ ma-ñʊʊ yɔɔ tɛ ŋgʊ (ŋgʊ Lénine yawaɣ se samaɣ salaka tɛ ɛyaa pɩnaɣ 1918 alɩwaatʊ taa. Mbʊ ɖɔɖɔ Woodrow Wilson ñɩɣ niye nɛ ɛtɔŋ se pɔyɔkɩ-kʊ pɩlɩna ɛ-tɛ hiu nɛ nanza paɣtʊ yɔɔ paɣtʊ hiu ndʊ yɔɔ pɩnaɣ 1918). Lɩmaɣzɩyɛ ndɩ ɖɩkɔna ŋtɔnjɔlɩyɛ siŋ tɔm kɛdɩyaa sakɩyɛ hɛkʊ taa kɔzɩ kɔzɩ Caama ñɩma nɛ Otirisi ñɩma, mba papa mazɩ se pɩɩkɛ Habsbourg Ampiiri walɩna pɩtɩŋna ajɛyɛ tɛ ɖama taa sʊʊ.