Andɛɛzɩ
Payaɣ pʊŋ caŋɖaʊ nakʊyʊ se Andɛɛzɩ. Ɛsɩpaañɔlɩ kʊnʊŋ taa lɛ, payaɣ se Cordillera de los Andes. Kedeŋa yɔɔ cɩnɛ pʊŋ canɖaŋ tɩŋa taa payɩ lɛ, Andɛɛzɩ pʊŋ caɖaʊ kɩlɩna ɖaɣlʊʊ. Pʊŋ canɖaʊ ŋgʊ kɩwɛ Amerika ɛjaɖɛ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ hɔɔlʊʊ taa. Andɛɛzɩ pʊŋ canɖaʊ ŋgʊ kɩkpaɣna Amerika ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-hayi kiŋ nɛ puwolo pɩtalɩ ɖɩ-hadɛ kiŋ hɔɔlʊʊ taa. Andɛɛzɩ pʊŋ canɖaʊ ɖaɣlakɩŋ kɛ kilomɛtanaa 7 100. Kɩ-walanzɩ ñatalɩ kilomɛtanaa 200 nɛ puwolo pɩtalɩ kilomɛtanaa 800 mbʊ yɔ. Andɛɛzɩ pʊŋ canɖaʊ kʊyaa pɩtalɩ ɛzɩ mɛtɛnaa 400 n ɛ puwolo pɩtalɩ mɛtɛnaa 6 962 mbʊ yɔ. Andɛɛzɩ pʊŋ canɖaʊ kpaɣnɩ pɩlaa kpaɣnɩ Fenezuyeelaa ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-hayi kiŋ nɛ kɩɖɛɛ kiwolo Kolombi ɛjaɖɛ taa nɛ kɩtɛzɩ tɛtʊ kejeɣa (Equateur). Kɩɖɛ mbʊ nɛ kiwolo kɩtɩŋ Peruu nɛ Poliivi nɛ Silii nɛ Arzantiini pɛ-ajɛya taa. Halɩ kɩɖɛ mbʊ nɛ kiwolo kɩtalɩ Amerika tɛtʊ ilemiye nɛ hadɛ kiŋ tɩnaɣ yɔɔ.
Kedeŋa kpeekpe yɔɔ cɩnɛ, Aazii tɛtʊ ilemiye wayɩ lɛ, Andɛɛzɩ pʊŋ canɖʊ kɩlɩna kʊyʊʊ. Andɛɛzɩ pʊŋ canɖaʊ ŋgʊ kɩ-taa lɛ, Akoŋgaka (Aconcagua) pʊʊ kɩlɩna kʊyʊʊ. Kɩ-kʊkʊyɩmɩŋ kɛ mɛtɛnaa 6 962. Akoŋgaka pʊʊ wɛ Arɩzantiini (Argentine) ɛjaɖɛ taa. Miŋ lɩnɩ tɛtɛɛ nɛ pɩlazɩ tɛtʊ nɛ tɩma pʊʊ sɔsɔʊ nakʊyʊ. Pʊʊ ŋgʊʊ payaɣ se Simboraazoo (Chimborazo) pʊʊ. Andɛɛzɩ pʊŋ canɖaʊ taa lɛ, Simboraazoo pʊʊ kɩlɩna posinaʊ tɛtʊ hɛkʊ. Pɩlɩna tɛtʊ kejeɣa cɔlɔ nɛ pʊʊ ŋgʊ kiposina tɛtʊ hɛkʊ mbʊ. Miŋ lɩnɩ tɛtɛɛ nɛ pɩlazɩ tɛtʊ nɛ tɩma pʊŋ weyi yɔ, ɛkʊyɩ pɩdɩɩfɛyɩ. Pʊŋ weyi payaɣ se Imaalayaa (Himalaya) yɔ ɛ-wayɩ lɛ, pʊŋ weyi tɛtɛɛ miŋ lazɩ tɛtʊ nɛ pɩma-ɩ yɔ, ɛnʊ kɩlɩna kʊyʊʊ tɛtʊ yɔɔ cɩnɛ. Ɛkʊyaa pɩtalɩ mɛtɛnaa 6 000. Nazɩkaa sɛŋgɛlɛtʊ ñakpazɩ ɖɔɖɔ pʊŋ nɩɩyɛ. Pʊŋ weyi Nazɩkaa sɛŋgɛlɩtʊ kpazaa yɔ, ɛ-taa kɔyɔ : Akoŋkaŋga (Aconcagua) nɛ Uwasɩkaranɩ (Huascaran). Akoŋkaŋga pʊʊ wɛ Arɩzantiini ɛjaɖɛ taa nɛ Uwasɩkaranɩ pʊʊ ñɛwɛɛ Peeruu ɛjaɖɛ taa.
