Arikitiki Lɩŋamʊʊ

(Papɩsɩna-kɛ nɛ ɖooo Arkitiki lɩŋgamʊʊ)

Arkitiki Lɩŋamʋʋ kɛna lɩŋamʋʋ ŋgʊ kɩkɩla ñɩɩɩ kɛ Lɩŋamɩŋ kpeekpe taa. Kɩ-walanzɩ taa maɣna 14 000 000 km2 ɖeke yɔ. Mbʊ yebina nɛ ŋgʊ lɛ lɩŋgamʊʊ ŋgʊ kɩkɩla wɛʊ ñɩɩɩ kɛ lɛɛŋ kpeekpe ta. Lɩŋamʋʋ kʊnɛ kɩwɛna teŋgʊnaa mba pɛwɛ Tɛtʊ putuuɖe ñʊʊ Hayʊ kɩŋ yɔ, teŋʊnaa mba pɛwɛna Eerɔpɩ nɛ haʊ kiŋ ɖɔɖɔ yɔ, Lɩŋamɩŋ mba pɛwɛna Azii taa ɖɔɖɔ yɔ pɩnɛ mba paba wɛ Amerika yɔ. Teŋgu kʊnɛ nɛ Atilantiki Lɩŋamʋʋ pɛkpɛnda lɩm nɛ hayʊ kiŋ, pielen Barents teŋgʊ nɛ fram lɩm ɖɔɖɔ tiki kɩ-taa.

Teŋgu kʊnɛ nɛ Pasifiki Lɩŋamʋʋ pɛkpɛnda lɩm ɖɔɖɔ ɛlɛ pɩlɩna pɔɔ ŋga payaɣ se beriŋgi yɔ kɔyɔɔ. Lɩŋamʋʋ kʊnɛ kɩ-walanzɩ taa maɣna ɛzɩ 1 038 km2 yɔɔ nɛ ki-cukaŋ taa wɛ ɛzɩ mɛtanaa 4 000 yɔ. Arkitiki Lɩŋamʋʋ kʊnɛ lʊŋgɩyɛ taa lɛ nikaɣ sɔsɔ nakayɩ wɛ peeɖe kamaɣ fɛyɩ nɛ cɩkpɛndɩɣ ɖeke paa ɛzɩmtaa. Piyele nɛ yolim taa lɛ, ɖoluu ñɛwɛna paa ɖooye nɛ wɩsɩ ñɛwɛɣna ñaɣʊ yɔɔ paa ɛzɩmtaa.

Arkitiki Lɩŋamʋʋ kʊnɛ kɩ-kitiiliŋ yɔ nɛ tɛtɛ wondu ndɩ ndɩ sakɩyɛ nɛ atalɩɣ ɛzɩ 400 yɔ. Tɛtɛ wondu ndʊ tɩ-taa kɔyɔ nɖɩ payaɣ-ɖɩ nɛ fransɩɩ taa se (ours) Urisi yɔ. Krɛkɩ taa lɛ, urisi tɔbʊʊ se Arikitosi mbʊ yebina nɛ payaɣ lɩŋgamʊʊ ŋgʊ se Arikitiki. Urisinaa mba pɛwɛ peeɖe yɔ pamaɣza kʊɖʊm kɛ kɩlo yɔɔ kɔyɔ, ɛtalɩɣ kilonaa ɛzɩ 800 yɔ. Peeɖe hɔɔlɩɣ taa payɩ lɛ, urisi kɩlɩɣna nandʊ tɔɔʊ kɛ tɛtɛt kpɩna kpeekpe taa. Mbʊ kɩkɩlɩɣ tɔɔʊ yɔ mbʊ lɛ fokinaa nɛ kpagbasɩ, ɛlɛ yee kitehiu pɩ-taa nabʊyʊ kɔyɔ, lɩm huluu kɛ kɩtɔkɩ. Tɛtʊ putuuɖe ñʊʊ Hayʊ ŋgʊ wɛ Arikitiki Lɩŋamʋʋ hɛkʊ taa ɖeyi ɖeyi.