Awuusa kʊnʊŋ

Awuusa kʊnʊŋ kɛ Caadɩ kiŋ kʊnʊŋ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ Afrika wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa kiŋ, Peenɛɛ nɛ Purkina Fasoo nɛ Kameruni nɛ Kotidiivʊwaari nɛ Kana nɛ [Nizɛɛrɩ (Niger)|Nizɛɛrɩ]] nɛ Naajeeriya nɛ Suudaŋ nɛ Caadɩ nɛ Togo ajɛya taa yɔ. Ɛyaa miiliyɔɔ ɛzɩ nɩnɩwa ntalɩ nɛ hiŋ loɖo halɩ ŋwolo ɛzɩ hiŋ lʊbɛ mbʊ yɔ pɩzʊʊ ɖɔkʊʊ nɛ pɔyɔɔdʊʊ kʊnʊŋ ŋgʊ yɔɔdʊtʊ ndɩ ndɩ kpaɖʊ yɔ kpaɖʊ. Mba paba palʊlɩ-wɛ kɩ-ta nɛ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ yɔ patala miiliyɔɔ waa nɛɛlɛ nɛ kɩgbanzɩ puwolo pɩtalɩ hiu waa naatozo nɛ naanza.

Hausa language map

Awuusa wɛ ɖɔɖɔ Afro-Aziyatiki kʊnʊmɩŋ cejewiye taa payayɩ-ɩ ɖɔɖɔ se samito-sémitiki. Kɩlɩna Caadɩ kʊnʊmɩŋ agbela taa. Caadɩ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ agbela cɩkpena taa kʊnʊmɩŋ. Pɛtɛyɩ Caadɩ kʊnʊmɩŋ tɔm naanza taa kɛ kʊnʊmɩŋ cɩkpeŋ.

Emir Of Muri Alh Abbas Tafida

Awuusa kʊnʊŋ ŋgʊ pɔyɔɔdʊʊ-kʊ keeke Naajeeriya ɛjaɖɛ taa kɛnɛ. Ɛyaa miiliyɔɔ waa hiŋ naatozo yɔɔdʊʊ-kʊ. Nɩzɛɛrɩ ɛyaa miiliyɔɔ waa 9360000. Kana ɛyaa miiliyɔɔ waa naalɛ. Kotidiivʊwaari ɛyaa 121000. Kameruni ɛyaa 400000. Caadɩ ɛyaa 200000. Suudaŋ ɛyaa 600000. Pɔyɔɔdʊʊ-kʊ ɖɔɖɔ ajɛyɛ tɛtʊ sɔsɔtʊ ndɩ ndɩ sakɩyɛ wena a-taa palakɩ tadɩyɛ siŋ yɔ.

Sɔnɔ, Awuusa kʊnʊŋ pɩsa samaɣ hɛkʊ taa kʊnʊŋ (tadɩyɛ) Afrika Wɩsɩ Ɖɩɖʊyɛ nɛ Afrika Hɛkʊ taa. Awuusa kʊnʊŋ mɩza ajɛya hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa, tʊma sakɩyɛ anaasayɩ ɖʊ ɛ-tɛ ñɩɩtʊ nɛ tɩyekɩ nɛ ɛyʊ nɩɣ ɖoo polɩŋ taa ajɛyɛ lɛɛna yɔ tɔm.

Durba adorn riders

Awuusa kʊnʊŋ kɛ Naajeeriya nɛ Hayi kɩŋ tɛ kewiyaɣ kʊnʊŋ nɛ kɩ-kɛ [Nizɛɛrɩ (Niger)|Nizɛɛrɩ]] ɛjaɖɛ tɛ kʊnʊŋ. Kʊnʊŋ kɩmamaʊ lɩna kano yɔɔdɔɣ cɔlɔ. Pama Awuusa kʊnʊŋ ɖooo pɩtalɩ pɩnzɩ mɩnɩŋ naalɛ, kɔɔnaɣ taa lɛ, pama-kʊ nɛ Arabɩ tɛ maʊ kpata tɛ masɩ, nɛ sakɩyɛ taa lɛ, Latɛnɩ maʊ kpata tɛ masɩ, ŋgʊ paɖʊ kpaɣɖʊ nɛɛlɛ ŋgʊ nɔɣ yɔ nɛ abalɩ masɩ naaza kʊsɔzɩsɩ.