Kaapɩ
Kaapɩ kɛŋna Afrika nɛ Hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ taa tɛtʊ sʊzɔtʊ natʊyʊ sɔnɔ taa yɔ tɛtʊ ndʊ lɛ Kaapɩ ŋgʊ kɩwɛna wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa yɔ kɩ-tɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ. Ɖooo pɩnaɣ 1910 kɛ Kaapɩ tɛtʊ kɛna Afrika nɛ hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ ndʊ tɩ-taa paɣtʊ lɩzɩyaa kpelaɣ wɛɛ yɔ; Pireetoriya ñɛkɛŋna tɛtʊ sʊzɔtʊ ndʊ tɩ-taa komina tʊma sɔsɔna wɛɛ yɔ nɛ Pulowemfɔntɛnɩ kɛlɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ ndʊ tʊtʊ taa wɛ tɔm hʊyaa kpelaɣ yɔ.
Afrika nɛ Hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ taa lɛ, tɛtʊ sʊzɔtʊ tɩŋga taa lɛ Kaapɩ tɛtʊ kɛŋna kɩpɩndʊ mbʊ pʊyɔɔ yɔ ɖooo piŋaɣ 1652 kɛ tikɛ sʊzɔtʊ. Afrika taa payɩ lɛ tɛtʊ tʊnɛ ndʊ kɩlɩna wɛʊ nɛ hadɛ kiŋ. Aliwaatʊ ndʊ Afrika nɛ Hadɛ kiŋ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɛyaa kʊlʊmaa nɩ pɩ-taa se paanɩ ɛkɛ ɛyʊ lɛ (mbʊ payaɣ se Apartheid yɔ) pʊwayɩ lɛ, tɛtʊ ndʊ tɩ-taa ɛyaa mba po-tomnasi sidaa yɔ pɛwɛ nɩɩnɩwa (50) kɛ mɩnɩʊ yɔɔ nɛ eyaa kʊlʊma kɛ 27 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ, piyele ɛyaa kɩkpɛɛdaa ñɛwɛɛ 23 kɛ mɩnɩʊ yɔɔ ɖɔɖɔ.
Tɛtʊ tʊnɛ tɩ-walanzɩ landammm taa maɣna ɛkɩtaarɩnaa 40 028 ha yaa kilomɛtanaa 400,28. Pɩnaɣ 2001 pakalɩ kɩgalʊʊ lɛ, ɛyaa 827 218 kɛ panaa piyele pɩnaɣ 2007 taa lɛ, ɛyaa kpɛnda 3 497 000.
Kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlʊ yɔɔdʊʊ yɔ ŋgʊ lɛ Englɩsɩɩ pʊwayɩ lɛ afrikansi ɛlɛ pɩkɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ hɛkʊ taa kɔyɔ, kʊnʊŋ ŋgʊ pakɩlʊ yɔɔdʊʊ yɔɔ kʊkʊ lɛ afrikansi pʊwayɩ lɛ aŋgilisi nɛ pɩɖiɣna ikisihoza (xhosa). Ɛzɩ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sʊzɔtʊ lɛɛtʊ yɔ, Kaapɩ tɛtʊ nɛ ajɛyaa naayɛ taa ñɩndʊ paɖʊ nɔɔ nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ anaa yɔ: Niisi (Fransɩɩ), Piini (Ɛɛndɩ) nɛ Adana (Turki).
Payaɣ kaapɩ tɛtʊ yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se Patricia de Lille (DA).