Mɛɛrkiiri
Mɛɛrkiiri (kɩɖaʊ: ) kɛna wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga. Tɩyɩŋga kɛna ŋga kɩlɩna wɩsɩ ñɔtɩnaʊ kpam. Mɛɛrkiiri kɛŋna wɩsɩ cɔʊʊ taŋgalam yɔ pɩ-tɩyɩŋga ŋga pʊtɔyɩna-kɛ hɩlɩmaɣ yɔ.
Katakɩlɩ tɛtʊ posinaʊ nɛ ɛzɩma kɔñɔtɩna tɛtʊ yɔ pɩmaɣna ɛzɩ 0,3075 nɛ 0,4667 UA yɔ, pʊtɔbʊʊ se ɛzɩma tɩyɩŋga ŋga koposinau nɛ wɩsɩ cɔʊ kpayaɣ hɛkʊ yɔ pɩmaɣna ɛzɩ O,2056 yɔ. Posinau pɔnɛ pɩɖaɣla pɩkɩlana tɛtʊ kɛ tam hiu nɛ naalɛ. Tɛtʊ cɔʊʊ taŋgalam tɩyɩŋga kɛnɛ papɩzɩɣ pana-kɛ nɛ ɛsɛ pee anɛ ɖooo tataa cɩnɛ pɩsɩna ɖaɣlakɩŋ hɛkʊ taa faaʊ ciŋga nɛ pɩtalɩɣ ɛzɩ tɛlm kɛlɛmwaa 4,5 nɛ 13 yɔ.
Tɩyɩŋga kɛnɛ ka-ñɩlɩnzʊʊ taa talɩ ɛzɩ 5,7 nɛ 2,3 yɔ. Ɛlɛ pɩcaɣ kaɖɛ sɩŋŋŋ se pana-kɛ paa ɛzɩm taa mbʊ pʊyɔɔ yɔ tɩŋga kanɛ kakɩla wɩsɩ ñɔtɩnaʊ nɛ wɩsɩ calasɩɣ ɛyaa ɛsɛ. Merkuri wɛna kɩ-nɖɩ nɛ wɩsɩ cɔʊʊ taŋgalam yɔ tɩyɩŋzɩ lɛɛsɩ mbʊ pʊyɔɔ yɔ kɩ-tɛ kpayaɣ hɛkʊ taa cɔɔʊ pɩnaɣ taa yɔ pɩmakɩɣna ɛzɩ afema 87,646 yɔ.
Tɩyɩnga kanɛ kɛ-tɛ sizika taa kɩlɩna wɛʊ kpɛɛlɛ kpɛɛlɛ tɩyɩnzɩ lɛɛsɩ nɛ pɩ-tɛ cɔʊ taa ɛɛtalɩɣ camɩyɛ kɛ cɛcɛsɩ naalɛ. Mɛɛrkiiri wɛna tɛtʊ ɖɔɖɔ ɛzɩ tɛtʊ cɔʊʊtɩyɩŋzɩ nzɩ payaɣ se Feeniisi, Tɛtʊ nɛ Maarsi yɔ. Tɛtʊ cɔʊʊ taŋgalam tɩyɩŋga ŋga payaɣ se Tɛtʊ yɔ kakɩla Mɛrkurɩ kɛ paɣlʊʊ ɛzɩ tam naputozo yɔ nɛ tam nɛɛlɛ kɛ hɩlɩmaaɣ tɔm taa. Mɛrkurɩ wɛ kuluŋkulu ɖɔɖɔ ɛzɩ wɩsɩ cɔʊʊtaŋgalam tɩyɩŋga ŋga payaɣ se Feenuusi yɔ.
Room mba tɛ sɔdɩŋ tɔm kpɛlɛkɩtʊ taa lɛ, wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga kanɛ ka-hɩɖɛ lɩna sɩʊ ŋgʊ payaɣ se Mɛɛrkiiri yɔ kɩ-taa. Sɩʊ ŋgʊ kɩcɔŋnana tadɩyɛ labʊ yɔɔ nɛ sɩwaa lalaa yɔɔ tɔm tɩlɩɣ ɖɔɖɔ. Tɩyɩŋga kanɛ ŋga cɛlɩna ka-hɩɖɛ kɛ kpɩtaʊ taa kɩykʊ naatozo ŋgʊ nɛ payaɣ-kʊ nɛ fransɩ taa se mɛɛrkredii.