Charlemagne

Informa
Ɛ-ɛjaɖɛ Royaume des Francs
Ɛ-tʋmɩyɛ Wiyaʋ sɔsɔ
Ɛ-ɖɩlʋlɩyɛ Royaume des Francs
E-efemiye kɩlʋlɩyɛ Ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʋ 2 n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 742
Ɛ-ɖɩsɩbɩyɛ Aachen, Francia, (Caama)
E-efemiye kɩsɩbɩyɛ Kɔnaɣ fenaɣ kɩyakʋ 28 n̄ɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 814

Charlemagne latɛŋ kʊnʊŋ taa lɛ, Carolus Magnus, yaa Charles kajalaɣ tʊ nɛ ɛsɛɛ hɩɖɛ se sɔsɔ, palʊla-ɩ ɖomaɣ fenaɣ kɩyakʊ 2 pɩnaɣ 742 (yaa 747 yaa 748), ɛsɩ kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 28 pɩnaɣ 814 kɛ Aix-la-Chapelle tɛtʊ taa. Ɛɛkɛ Franc waa tɛ wiyaʊ. Ɛkɛ Carolingien waa tɛ kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ tɛ ɛyʊ, ŋga ɛha hɩɖɛ yɔ. Ɛɛkɛ Franc waa tɛ wiyaʊ kpaɣ pɩnaɣ 768, ɛpɩsɩ Lombards waa tɛ wiyaʊ pɩtɩŋna yoŋ yɔɔ nɛ pape Léon 3 tʊ pamɩ-ɩ wiyaʊ sɔsɔ hulaɣ saŋayɩŋ fenaɣ kɩyakʊ 25 pɩnaɣ 800 alɩwaatʊ taa. Ɛ-caa kɛlɛ, Pépin Bref.

Ɛkɛ wiyaʊ weyi ɛwaba yoŋ sakɩyɛ nɛ ɛ-walanzɩ ɛ-tɛ ɛjaɖɛ pɩlɩna ɛ-tɛ sɔɔjana wabɩtʊ yɔɔ kɔzɩkɔzɩ you ŋgʊ ewoba ɛ-nɛ Saxon ɛyaa mba petetisida Ɛsɔ yɔɔ yɔ. Pɩtɛ tɩ luuzuu mbʊ pɩcaɣ kaɖɛ nɛ pɩla ɖoŋ siŋ (pɩnaɣ 772 ŋtalɩ 804 alɩwaatʊ taa), ɖɔɖɔ ɛla you nɛ Lombard ɛyaa kɛ Itaalii ɛjaɖɛ taa nɛ Al-Andalus malɩŋ ɛyaa.

Ɛ-tɛ kpɛdɛɛ kpɛdɛɛ politiki tʊmɩyɛ taha alɩwaatʊ pɩɖalɩ ɛ-tɛ Ampiiri. Charlemagne kpaɣ lɩmaɣza pɩnaɣ 806 se ɛtayʊ Ampiiri tam naatozo kɛ e-piyaa mba pa-naatozo ɖɔɖɔ. Ŋdɔnjɔɔlaa la sakɩyɛ mbʊ yɔ nɛ ɛtɛ ɛ-taa nɛ ɛtayɩ Ampiiri hɔɔlɩŋ naatoza ɛzɔ ɛ-tɔm yɔ pɩnaɣ 843 alɩwaatʊ taa kɛ e-piyaa naatozo mba (Verdun nɩnaʊ takayaɣ).

Charlemagne kɛ, pɩtɩŋna papa Benoit 14 pʊtɔdɩyɛ naʊ yɔɔ kɛ katoliiki tʊ weyi ɛwɛ weewe yɔ nɛ pɔtɔkɩ ɛ-kazandʊ paa kɔlaɣ fenaɣ kɩyakʊ 28 pɩnzɩ tɩŋga. Cɔɔcɩɩ naa sakɩyɛ kɛ Fransɩɩ nɛ hayi kiŋ ɖʊ Charlemagne pɛ-tɛ alɩwaatʊ takayaɣ taa.