Neptune (kɩɖaʊ: ♆) kɛŋna wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩŋga litoozo ŋga, yee pakpaɣ ɛzɩma tɩyɩnzɩ poinaʊ wɩsɩ yɔ yɔ. Nɛptiini cɔɔʊ wɩsɩ kpee yɔ pɩmakɩɣna ɛzɩ 30 UA yɔ nɛ tɩyɩŋga ŋga kɔcɔɔʊ wɩsɩ nɛ kosulukuu yɔ pɩmaɣna pɩnsɩ ɛzɩ 164,79 yɔ. Yee pakpaɣ tɩyɩnzɩ nzɩ sɩtakɩlɩ yʊŋ hɩlɩmaɣ kɔyɔ, Nɛptiinɩ kɛŋna naatozo ñɩŋga. Ɛlɛ tɩyɩŋga kɛnɛ kakɩlɩ Tetʊ tɩyɩŋga yʊŋ tam 17 taa nɛ Siipitɛɛrɩ yɔ tam 19 taa. Tɩyɩŋga Nɛptiini kɛnɛ kɛkɛ nanza ŋga tɩyɩnzɩ nzɩ sɩtakɩlɩ paɣlʊ yɔ. Planɛɛtɩ kanɛ kɩ-tɛ demi-grand axe maɣna kilomɛtanaa 4 503 443 661. Planɛɛtɩ kanɛ kɛ-tɛ walanzɩ taa maɣna ɛzɩ 7,6408×109 km2 yɔnɛ kɛ-tɛ volume taawɛ ɛzɩ 62,526×1012 km3 yɔ.

Neptune
Voyager 2 Neptune and Triton

Nɛptiini tɩyɩŋga taa nɛ hidrozɛɛnɩ, heliyɔm. Panaɣ ɖɔɖɔ iidrokarbiiri, azɔɔtɩ, lɩm, amoniyakɩ nɛ metanɩ. Wɩsɩ cɔɔʊ taŋgalam tɩyɩnzɩ keekpe taa lɛ Neptiini ɖeke ñɩnɩya naa pɩlɩɩna akɔnta labʊ yɔɔ. Mbʊ pʊyɔɔ yɔ Fransɩɩ taa tʊ weyi ɛkpɛlɛkʊʊ tɩyɩnzɩ wɛtʊ yɔ, Alexis Bouvard, kaawɛɛ ɛlakɩ tɩyɩŋga Iiranisi yɔɔ akɔnta nakʊyʊ lɛ, ɛna se pɩɩcakɩ camɩyɛ mbʊ yɔ paapɩɩla ɛzɩma yɔ tɩyɩŋga nakɛyɛ wɛɛ nɛ ko-yuŋ makɩ.

Neptune rings PIA02224

Ñɩinɩyaa mba paalɛɣ plutɔɔ naʊ yɔ pa-taa kɔyɔ Greg Buchwald, Michel DiMario nɛ Walter Wild. Pɩɩkɛ Siikagoo sukuli kɩtɛzʋʋ taa pɩnaɣ 1909 taa. Pɩwayɩ lɛ, ñɩnɩyaa sakɩyɛ na-kʊ ɛzɩ tɔm hiu nɛ naanza (14) mbʊ yɔ nɛ pa-taa kɛlɛ Heidelberg kɔlaɣ fenaɣ 23 pɩnaɣ 1914. Pɩnaɣ 1930 taa siŋŋŋ kɛ pana plutɔɔ nɛ panya-kʊ se planɛtɩ X. Patana-kʊ yem ɛlɛ Percival Lowell ñɩnaɣna se ɛna mbʊ piyiiduu tɩŋga ŋga payaɣ-kɛ se nɛptunɩ yɔ. Pɩwayɩ lɛ, astronaute weyi payaɣ-ɩ se Tombaugh yɔ ɛñɔɔzɩ ɛ-tɩ camɩyɛ nɛ ɛpaɣzɩ lɩzʊ fotonaa kpaɣ kɔlɑɣ fenaɣ 29 pɩnaɣ 1930 Taa. Ɛcɛkaɣ fotonaa mba tɔm naputozo taa ɖama yɔɔ nɛ lɛlaɣ fenaɣ 18 pɩnaɣ kʊɖumaɣ ŋga ka-taa lɛ, ɛ-lɩmaaza wolo nɛ ɛna se nabʊyʊ ciidiɣ hɛkʊ taa. Pɩla mbʊ lɛ, Lowell ñɩnɩyaa lala tasɩ ñɩnɩʊ kɛ Harvard College Observatory taa nɛ palɩzɩ ɖɔɖɔ fotonaa lakɩŋ fenaɣ 13 pɩnaɣ 1930 nɛ panacamɩyɛ nɛ petizi se tɩŋga nakayɩ wɛɛ nɛpayaɣ-kɛ plutɔɔ. Tɛʊ fema lɛ, Union Astronomique Internationale susaa kpaaa kɛ tɔm kɩfatʊ tʊnɛ.

Fransɩɩ ɛjaɖɛ tʊ weyi payaɣ-ɩ se Alexis Bouvard yɔ ɩnʊ kaalɛɣna naʊ se nabʊyʊ wɛɛ nɛ piyiidu akontanaa mba paawɛ palakɩ Uranusi tɩŋga cɔlɔ nɛ ɛmaɣzɩ se paapɩɩla ɛzɩma yɔ, tɩŋga nakayɩ wɛɛ nɛ ŋga yiiduna akɔnta ŋgʊ. Pɩlaba mbʊ lɛ, pɩnaɣ 1843 taa ŋgilisi tʊ weyi payaɣ-ɩ se John Couch Adams yɔ, ɛla akɔnta nakʊyʊ nɛ ɛna mbʊ, pɩnzɩ naatozo wayɩ lɛ Fransɩɩ tʊ Urbain Le Verrier ñatɩŋna nʊmɔʊ nakʊyʊ nɛ ɛla ɖɔɖɔ akɔnta nakʊyʊ nɛ ɛnʊ ɖɔɖɔ ɛna siŋŋŋ se tɩŋga nakayɩ wɛɛ tovenim taa. Pɩkɔma pɩtalɩ salaŋ fenaɣ 23 pɩnaɣ 1846 lɛ, Caama tʊ, Johann Gottfried Galle, cɔna ñɩɩtʊ taa nɛ ɛna Nɛptuni camɩyɛ.

Pɛkɛdɩɣ se ɖooo saŋayɩŋ fenaɣ 28 pɩnaɣ 1612 taa Galilée kaatɛma naʊ kɛ tɩŋga kanɛ ɛlɛ tɩŋga payaɣ-kɛ Siipitɛrɩ yɔ, ŋga ɛ-taa kaawɛɛ se ɛcɔŋna. Fenaɣ lɛɛka taa, Kɔlaɣ fenaɣ 28 pɩnaɣ 1613, ɛtasa cɔnaʊ lɛ, ɛna se tɩŋga ŋga kecida pazɩ. Ɛna pɩtɩŋga payɩ mbʊ ɛlɛ, ɛtaamaɣzɩ se pɩkɛna tɩŋga sɔsɔɣa nɛ ɛtatasɩ-tʊ yɔɔdʊ nɔɔyʊ cɔlɔ, mbʊ yebina nɛ paapɩzɩɣ pɔtɔ se ɛnʊ ɛcalɩna Nɛptuni naʊ. Pɩla ɛzɩ ɛlabʊ Tɛtʊ yɔɔ tɔm ɖɔɖɔ yɔ. Ɛnʊ kaalɛɣna naʊ se Tɛtʊ kɛna tɩŋga ŋga kɔcɔʊ yɔ, ɛlɛ pɩsa miŋ lɛ, ekizi-tʊ.