Kuli kajalaɣ caŋa

Teluuri kɛ kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ tɛ pʊtʊ weyi ɛ-ñʊʊ mayaɣ kɔyɔ 52 nɛ yʊsaɣ ñɩŋa yɔ Te. Teluuri pʊtʊ ɛnʊ pamaɣzɩ ɛ-tɔm pɩkɩlɩ pana-ɩ yɔ kɛ pɩnaɣ 1782 pɩtɩŋna Franz-Joseph Müller von Reichenstein kɛ Transylvan ñɩɣlɩm sika tɛtʊ taa, kɔzɩ kɔzɩ sylvanite. Pɩtɩŋna Pál Kitaibel weyi ɛlaba tʊmɩyɛ nɛ miŋ nzʊlɩmɩyɛ, palɩza-ɩ ndeke lɛ pɩtɩŋna Martin Heinrich Klaproth, ɛnʊ weyi ɛya-ɖɩ latɛŋ kʊnʊŋ se tellurium pɩnaɣ 1798. Pʊtʊ ɛnʊ paya-ɩ nɛ Ɛnglɩsɩ kʊnʊŋ taa ɖɔɖɔ se Tellurium. Hɩɖɛ nɖɩ ɖɩlɩna latɛŋ halɩñɩŋʊ kʊnʊŋ taa se tellus, telluris, pʊ-tɔbʊʊ se Tɛtʊ.

Yee ŋfeza teluuri helim kɔyɔ pʊkɔŋnaŋ ɖonɖomuu kʊdɔŋ, ñʊʊ holuu nɛ ɖakʊʊ nɛ pɩkpɛndɩna ndoma wɩlɩɣ nɛ pɩlakɩŋ ñɩɣlɩm sɔɔlʊʊ tɩyɛ. Pʊtʊ ɛnʊ ɛyʊ efeza-ɩ ŋñɩɩ, ɛ-tɛ feziŋ alɩwaatʊ lɛ, e-tomnaɣ lɩɣ sɔŋ ɛzɩ ayoo yɔ. Etukina ɛsɩyɛ kɔyɔ, ɛsɩyɛ sɛʊ cɩɩɩ nɛ ɛsa wɩɣ. Ɛyʊ eliba yɔ e-lotu wɩɣ, pusuyu-ɩ nɛ pɩtamna tɔtʊ.

Pɩsa nɛ ɛpɩzɩ ɛwazɩ ɛyaa lɛ, ɛ-tɛ ɖɔʊ makɩna 0,1 mg/m3 helim taa (ACGIH 1999). Ɛ-tɛ wondu sakɩyɛ wɛ sɔtʊ, nɛ pɩkɔŋna kaɖɛ hɔyɛ nɛ ɛyʊ hɛkʊ taa fitenum. Palakaɣ pʊtʊ ɛnʊ pɩtalɩ tɔnɩ waa 250 pɩnaɣ taa nɛ tɔnɩ waa 1000 pɩnaɣ taa, ɛlɛ pʊlɔŋ nɛ kuwivirisɛlɛnɩyɔm cajaasɩ taa palɩza-ɩ.

Pɩnzɩ 1990 taa lɛ, ajɛyɛ naanza cɔŋanaɣ teluuri tʊma labʊ yɔɔ, ana yɔ Etaazuunii, Kanadaa, SJapɔŋPeruu. Pɩnaɣ taa kɩlabɩm yee pɩkpɛndɩna sɛlɩnɩyɔm kɔyɔ, pɩlʊʊ taa ɖɩnaɣ se pɩtalɩ tɔnɩ waa 1000, ɛlɛ tɔnɩ kʊyʊmʊ yakaɣ liidiye 1200. Kpɛlɩ kpɛlɛkʊʊ yɔɔ lʊɖaa, Elias Anton Cappelen Smith wayi tɩŋyaa, papa lɩza-ɩ kuwiviri nazɩyʊ peɣɖe ahʊya ñɩɣlɩm tɛtʊ mununu taa.