Alpha Oumar Konaré
Ɖajaa weyi payaɣ se Alpha Oumar Konaré yɔ, ɛkɛ Maalii ɛjaɖɛ politiki laɖʋ sɔsɔ nɔɔyʋ. Ɛɛkɛ Maalii ɛjaɖɛ ñʋʋdʋʋ, kpaɣ pɩnaɣ 1992 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 2002 ñɩŋa taa. Ɛnʋ kɛkɛŋna Afrɩka ajɛya kɩkpɛndʋʋ nɛ ɖama nɩnaʋ ŋgbɛyɛ nɔɔ yɔɔ ɖɛyʋ pʋkɔɔ pɩsɩɩna pɩnaɣ 2008 ñɩŋga taa.
Palʋla Ɖajaa Alpha Oumar Konaré lɛlaɣ fenaɣ kɩyakʋ naalɛ ñɩŋgʋ wiye, pɩnaɣ 1946 taa Maalii ɛjaɖɛ taa. Palʋla-ɩ Kayes tɛtʋ taa. Tɛtʋ ńdʋ tɩ-taa ɛlaba e-sukuli cikpeluu. Pʋwayɩ lɛ ɛla hɛkʋ taa sukuli kɩtɛzʋʋ Pamakoo tɛtʋ taa. Sukuli ŋgʋ payaɣ se « Terrasson de Fougères » yɔ, kɩ-taa ɛlaba ɛ-hɛkʋ taa sukuli kɩtɛzʋʋ ŋ́gʋ. Ɛlaba ɖɔɖɔ hɛkʋ taa sukuli Mba payaɣ se Maristes waa yɔ po-sukuli taa Senegaalɩ ɛjaɖɛ taa Taakarɩ tɛtʋ taa. Ɖajaa Alpha Oumar Konaré laba ɖɔɖɔ hɛkʋ taa sukuli kɩfalʋʋ Kayes tɛtʋ taa. Pʋbʋ wayɩ lɛ, ɛsʋʋ sukuli ŋgʋ payaɣ se « Ecole normale secondaire de Katibougou » yɔ kɩ-taa kpaɣ pɩnaɣ 1962 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 1964 ñɩŋga taa. Ɛlaba e-sukuli sɔsɔʋ Bamako tɛtʋ taa kpaɣ pɩnaɣ 1965 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 1969 ñɩŋga taa. Pʋbʋ wayɩ lɛ ɛla sukuli sɔsɔ Pɔlɔɔñɩ ɛjaɖɛ taa Farsoovii tɛtʋ taa kpaɣ pɩnaɣ 1971 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1975 ñɩŋga taa.
Ɖajaa Alpha Oumar Konaré calɩ kɛʋ wɩlɩyʋ sukuli cikpeluu nakʋyʋ taa Kayes tɛtʋ taa. Pʋwayɩ lɛ, ɛkɛ wɩlɩyʋ Markala tɛtʋ taa sukuli kɩtɛzʋʋ nakʋyʋ taa. Pʋbʋ wayɩ ɖɔɖɔ lɛ, ɛwɩlɩ sukuli Pamakoo tɛtʋ taa sukuli kɩtɛzʋʋ nakʋyʋ taa. Markala kɛ Maalii ɛjaɖɛ tɛtʋ natʋyʋ. Pamakoo ñɛkɛŋna Maalii ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ.
Palɩza-ɩ pɩnaɣ 1974 ñɩŋa taa se ɛkɛ Maalii ɛjaɖɛ taa ɛyʋ tɩlʋʋ lɛɣtʋ pɩlɩʋ taa ñɩnɩyʋ. Pʋwayɩ lɛ, ɛkɛ Maalii ɛjaɖɛ caanaʋ ñɩm yɔɔ kandɩyʋ tʋmɩyɛ ñʋʋdʋ kpaɣ pɩnaɣ 1975 nɛ puwolo pɩsɩɩna pɩnaɣ 1978 ñɩŋa taa. Ɛlakaɣ ɛ-tʋmɩyɛ nɖɩ minisi weyi ɛcɔŋna evebiye nɛ tomnaɣ taa kpekpeka nɛ nesi tɛɛ tʋma ndɩ ndɩ nɛ ɛzakuliye tʋma yɔɔ yɔ ɛ-tʋmɩyɛ taa. Pɩnaɣ 1980 ñɩŋga taa lɛ, ɛkɛ ñɩnɩyʋ ñɩnʋʋ sukuli ŋgʋ payaɣ se ISFRA yɔ kɩ-taa. Pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ŋ́ga ka-ta ɛɛkɛ wɩlɩyʋ Pamakoo sukuli kɩkpaɖʋ ŋgʋ payaɣ se ENSUP yɔ kɩ-taa.
Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa Ɖajaa Alpha Oumar Konaré kɛkɛ politiki aŋgba sakɩyɛ naayɛ nɔɔ yɔɔ ɖɛyʋ. A-taa naayɛ hɩla kɔyɔ : AHGM ŋgbɛyɛ, ɖɩ-tɔbʋʋ se Maalii ɛjaɖɛ taa caanaʋ tɔm ñɩnɩyaa nɛ kedeŋa wɛtʋ ñɩnɩyaa pɛ-ŋgbɛyɛ. UCAOAA ŋgbɛyɛ, ɖɩ-tɔbʋʋ se Afrɩka nɛ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ ajɛya taa kɩbɩnjaazɩ wondu ndɩ ndɩ ñɩnɩyaa ŋgbɛyɛ. Ɖajaa Alpha Oumar Konaré ɖiya ŋgbɛyɛ ɖɩnɛ kpaɣ pɩnaɣ 1989 nɛ puwolo pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1992 ñɩŋga taa. Ɛɛkɛ ɖɔɖɔ UNESCO ŋgbɛyɛ nɛ PNUD ŋgbɛyɛ pa-tʋmlaɖaa lɔŋ tasɩyʋ.
Ɖajaa Alpha Oumar Konaré tɔɔ Maalii ɛjaɖɛ kewiyaɣ pɩnaɣ 1992 ñɩŋga taa.
En septembre 2021, Alpha Oumar Konaré a été hospitalisé en urgence à l'hôpital Cheikh Zaid de Rabat au Maroc.