Kɛɛrɩ
Kɛɛrɩ kɛna Egipiti ɛjaɖɛ taa tɛʈʊ sʊzɔtʊ nɛ ndʊ ɖɔɖɔ kɩlɩnja walanzɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Pɩnaɣ 2015 taa pakala kɩgalʊʊ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa lɛ, pana ɛyaa 15 452 409. Mʊwayɛ-Oriyaŋ taa lɛ tɛtʊ ndʊ tɩ-taa kɛ ɛyaa kɩla ɖɔʊ nɛ yee pɩkɛ Afrika kpeekpe taa kɔyɔ, tɛtʊ ndʊ tɩŋgʊʊna Leegɔsɩ wayi. Pʊtɔbʊʊ se Legɔsɩ tɛtʊ kɛlɛ kacalaɣ ñɩndʊ ɛyaa ɖɔʊ taa kɛ Afrika tɛtʊ kpeekpe taa. Ɛlɛ pɩnaɣ 2014 lɛ ndʊ kaakɛŋna natʊlɛ ñɩndʊ ɛyaa ɖɔʊ taa kɛ keteŋa kpeekpe taa.
Kɛɛrɩ tɔbʊʊ nɛ Araabi taa se Waɖʊ. Kɛɛrɩ tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛ Niili Pɔɔ ka-ñʊʊtaa kiŋ. Tɛtʊ tʊnɛ tɩwɛna Egipiti ɛjaɖɛ nɛ ɖɩ-hayʊ kiŋ, nɛ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ nɛ hadɛ kiŋ lɛ Alɛkɩsandrii tɛtʊ ñɛwɛna nɛ piposinaa ɛzɩ kilomɛtanaa 220 yɔ; piyele wɩsɩ ɖɩɖuyɛ taa lɛ Suɛz Hɛŋa wɛna nɛ pɩmaɣna ɛzɩ kilomɛtanaa 150 yɔ. Kɛɛrɩ tɛtʊ walanzɩ landammm taa makɩɣna ɛkɩtaarɩnaa ɛzɩ 21 000 yɔ yaa kilomɛtanaa 210. Ɛlɛ yee pɛkpɛndɩna tɛtʊ tʊnɛ nɛ tɩ-tɛ ageeta wena acɔ-tʊ nɛ ataa yɔ, pɩ-walanzɩ taa wɛʊ ɛzɩ ɛkɩtaarɩnaa 149 200 yaa kilomɛtanaa 1 492.
Pɩnaɣ 641 taa kɛ malɩŋ woba Egipiti ɛjaɖɛ taa nɛ pacaɣ nɛ ɖenɖe paawɛɛ yɔ, payaa tɛtʊ ndʊ se Fusitaatɩ nɛ pɔ-nɔɔ yɔɔ ɖɛyʊ yɔ Amru ben al-As nɛ tɛtʊ tʊnɛ tʊ-tʊ tɛ tɛtʊ sʊzɔtʊ yɔ Paabiiloni. Pɩnaɣ 969 taa kɛ papaazɩ Fusitaati tɛtʊ yaʊ se Kɛɛrɩ.
Ɛzɩ ajɛya lɛɛna taa tɛtʊ sʊzɔtʊ lɛɛtʊ yɔ, Kɛɛrɩ tɛtʊ nɛ ajɛyaa 36 taa ñɩndʊ paɖʊ nɔɔ nɛ palakɩ tʊma kʊɖʊma nɛ a-taa kɔyɔ: Atɛɛnɩ (Krɛɛsɩ), Roomi (Italii), Sao-Poloo Pireeziili), Sitaatigraadɩ nɛ Hamburigi (Caama), Tunisi nɛ Kayiruwanɩ (Tuniizii), Tokiyo (Sapɔŋ), Toronto (Kanadaa), Wasɩŋtɔŋ (Etaazuunii), Puyenezɛrɩ (Arzantiini), Amstɛrɩdam (Peyibaa), Peyiiruu (Liibaŋ), Aamaŋ (Yɔɔridani), Isitambuli (Turki), Pagidaadɩ (Irakɩ), Lɔndrɩ (Kewiyaɣ Kɩkpɛndaɣ).
Payaɣ Kɛɛrɩ tɛtʊ yɔɔ cɔnɩyʊ kɩfalʊ se Abdel Qawi Khalifa.