Liiberiya kɛna Afrika wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-hadɛ kɩŋ lɛ, Atɩlantiki lɩŋgamʊʊ nɛwɩsɩ ɖɩɖʊyɛ nɛ hayʊ kiŋ lɛ Siyeera –Leyɔnɩ, pɩyele hayʊ kiŋ lɛ Kinee, wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ, Kootidivuwarɩ. Liiberia kɛna kacalaɣ ɛjaɖɛ Afrika kpeekpe taa se ɖɩmʊ ɖɩ-tɩ yɔɔ caɣʊ ɖooo pɩnaɣ 1847.

Liiberiya
Liberia

Liiberiya tɛlɛŋa

Liiberiya kiɖɑʋ kɩdɛɛka

Liiberiya ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: .
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: Monrooviya (Monrovia)
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: .
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: Ɖoɖoo Ellen Johnson-Sirleaf
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 111,369 km²
Samaɣ ñʋʋ: 4,503,000 (2015)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 35.5 km²
Internet nimaɣ: .

Kpaɣ ɖooo kɔlaɣ fenaɣ hiu nɛ looɖo pɩnaɣ 2006 kɛ palɩza Ellen Johnson-Sirleaf se ɛkɛ peeɖe ɛjaɖɛ ñʊʊtʊ. Ɛnʊ kɛna kacalaɣ halʊ Afrika kpeekpe taa ɖɔɖɔ se ɛkɛ ɛjaɖɛ ñʊʊtʊ. Pɩtasɩ ɛlɛ, ɛmʊ Lanŋhɛzɩyɛ samtʊ nimiye pinaɣ 2011. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩwɛ ajɛya wena keteŋa kpeekpe taa kʊñɔntʊtʊ wɛɛ sɩŋŋŋ yɔ a-tɛ hiu taa. Ɖɩwɛ CEDEAO ŋgbɛyɛ taa ɖɔɖɔ.

Ɖooo pɩnaɣ 1821 kɛ Amerika yoma mba peyeba-wɛ pacaɣ peeɖe nɛ pɩla se pɔsɔza mba paatɛma wɛʊ peeɖe pazɩ yɔ pɔ-yɔɔ.

Paatɔ caca lɛ, Amerika-tʊ kpaɣnaɣ kewiyaɣ nɛ Amerika mba mba palaba tɛɛ peeɖe yɔ, pɔtɔyɩtʊ ɛyaa kɩkpɛdaa. Tʊmɩyɛ kaakɩlɩ wɛʊ pɩlɩɩna ketu labʊ yɔ. Pɩnaɣ 1931 kɛ keteŋa kpeekpe ajɛya kɩkpɛndɩɣ ŋgbɛyɛ nɖɩpayaɣ se SDN yɔ ɖikizi tɔm ndʊ.

Pɔtɔʊ cacanaa yɔ ɛyaa kɩkpɛdaa ɛɛtɔʊ pɩkɔɔ pɩsɩɩna pɩnaɣ 1945 nɛpʊcɔ ɛjaɖɛ ñʊʊtʊ William Tubman ha-wɛ waɖɛ se papɩzɩɣ papaazɩ tɔʊ caca.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPurundiPɔcɩwaanaaRuwandaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa