Kuli kajalaɣ caŋa

Maalii kɛna Afrika nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ. Ajɛya wena acɔ-ɖɩ nɛ ata yɔ ana yɔ: hayʊ kiŋ lɛ MoritaaniiAlzeerii, wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa lɛ Niizɛrɩ, hadɛ kiŋ lɛ Purkina FasooKotidivuwari, wɩsɩ ɖɩɖʊy ɛ taa lɛ Senegaalɩ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʊyɛ nɛ hadɛ kiŋ lɛ Kiinee.

Maalii
Mali
World Factbook (1982) Mali.jpg
Maalii tɛlɛŋa
Flag of Mali (WFB 2004).gif
Maalii Kɩɖaʋ kɩdɛɛka
Seal of Mali.gif
Maalii Ɛjaɖɛ tɛ tampaɣ
Tʋmɩyɛ taa kʋnʋmɩŋ: Fransɩɩ kʊnʊŋ
Tɛtʋ sɔsɔtʋ: Pamakoo
Ɛjadɛ kɛ mbʋ yɔ: .
Ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ: .
Ɛjaɖɛ walanzɩ: 1,240,192 km²
Samaɣ ñʋʋ: 14,517,176 (2009)
Tɛtʋ hɔɔlʋʋ samaɣ ñʋʋ: 11.7 km²
Internet nimaɣ: .

Ɖooo kiɖe tɛɛ lɛ, Senegalɩ kɛ anasayɩnaa kakpacayaɣ nɛ ɖɛfɛɛɛ ɖɛfɛɛɛ lɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ Maalii. F[[ransɩɩ] ɛjaɖɛ kpacayaɣna-ɖɩ nɛ Fransɩɩ ŋgʊ kɩkpɛndɩ kɩ-ajɛya nɛ kɩya se Lɩm-Pɔɔ-Kʊkuyaɣ. Kɩyɛɛna fenaɣ 18 pɩnaɣ 1888 kɛ Lɩm-Pɔɔ-Kʊkuyaɣ ŋga papaɣsa-kɛ yaʊ se Sudanɩ Fransɩ ŋ̃ɩŋgʊ. Pɩlaba mbʊ lɛ pasɩɩ Galliéni pʊcɔ nɛ Louis Archinard kɔɔ ɛlɛɣzɩ-ɩ.

Salaŋ fenaɣ 22 pɩnaɣ 1960 kɛ Maalii mʊ kɩ-tɩ yɔɔ caɣʊ. Maalii kɩɖaʊ kɛtɛɛka wɛna tɔlʊm naputozo: tɩŋ hatʊ ñɩmbʊ, sʊtʊ-lɩm nɛ kɩsɛɛmɩm.

Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa ɛyaa kpɛnda miliyɔɔnaa 15 nɛ akeeta wɛ ndɩ ndɩ: Pambaraawaa, Poobɔŋwaa, Poozɔwaa, Toogɔŋwaa, Kasɔŋgewaa, Malɩnkewaa, Miniyankawaa, Fɩlandɩnaa, Senufowaa,Sonɩnkewaa, Sɔnɖayɩwaa, Kpankurumwaa nɛ Mɛrʊmɛrʊwaa.

Fransɩɩ kɛna pa-kʊnʊŋ ŋgʊ pawɩlɩɣ sukili taa yɔ ɛlɛ Pambara kɛ ɛyaa kɩlɩɣ yɔɔdɩɣ. Peeɖe tɛtʊ sɔsɔtʊ yɔ Pamakoo.


Afrɩka
Afrika Hadɛ kiŋAlizeeriiAŋgoolaCaadɩCibuutiEgipitiEriitreeEtiyoopiiKaabɔɔKambiiKameruniKanaKapʊvɛɛrɩKeniyaKinee-EkwatoriyaaalɩKinee-KonakriiKinee-PɩsaʊKootidiivʊwarɩKoŋo KinsasaKɔngoo-PirazaaviiliLezotoLiiberiyaLiibiiMaaliiMadakasɩkarɩMalawiiMarɔkɩMoozambikiMoritaaniiNaajeeriyaNamibiNizɛɛrɩPeenɛɛPurkina FasooPɔcɩwaanaaSahara KañɩnbʊsaɣSantrafriSenegaalɩSiyeera –LeyɔnɩSoomaaliSudaanɩSuudanɩ HadɛSuwaaziilandɩSambiiSɩmbaabuweTanzaniiTogoTuniiziiUgandaa